10 eriskummallista kilpikonnalajia

kilpikonnat ovat vanhimpia matelijoita, jotka ilmaantuivat noin 220 miljoonaa vuotta sitten. Ne elävät meressä tai maalla ja niillä on luinen kuori, joka on kehittynyt suojaamaan niitä saalistajilta. Eri muotoisia ja kokoisia kilpikonnalajeja on noin 300, mutta osa niistä on hieman enemmänkin . . . ainutlaatuinen kuin muut.

10 Piikkikilpikonna

piikkikilpikonnalla—Heosemys spinosalla—on hämmästyttävä kuori ja se sijaitsee Kaakkois-Aasiassa. Monien kilpikonnalajien tavoin piikkikilpikonnaa metsästetään ravinnoksi, ja tämän ja elinalueiden häviämisen vuoksi sen määrä on romahtanut viime vuosina.

kilpikonnan kuori on ratasmainen, ja sen reunassa on joukko piikkejä. Nuoremmilla yksilöillä nämä piikit ovat terävämpiä,mutta pyöristyvät iän myötä. Piikit estävät saalistajia hyökkäämästä nuorten kilpikonnien kimppuun, mutta ne toimivat myös naamioitumisena naamioimalla kilpikonnan lehtikarikkeeksi. Ruskea väri auttaa myös jäljittelemään lehtiä.

9 Kiinanpehmeäkilpikonna

Kiinalainen pehmeäkuorinen kilpikonna erittää virtsaa suustaan. Tämä on ainutlaatuinen prosessi, jota ei ole havaittu aiemmin millään muulla eläimellä. Tämä outo kyky on mahdollistanut kilpikonnan selviytymisen suolaisessa vedessä, koska se ei menetä niin paljon nestettä kehostaan ja tarvitsee jatkuvasti vaihtaa sitä. Jos se nauttisi liikaa suolaista vettä, kilpikonna myrkyttyisi. Sen sijaan virtsa lähtee suun kautta, joka sitten huuhdellaan vedellä. Vain kuusi prosenttia kilpikonnan tuottamasta virtsasta lähtee sen kehosta munuaisista.

useimpien muiden tavoin tämäkin kilpikonna on herkkua monissa osissa Aasiaa. Kiinassa on noin 1 500 kilpikonnafarmia, jotka myyvät yli 90 miljoonaa kilpikonnaa vuodessa. Ruokakulttuurin suuren kysynnän vuoksi laji on nyt luokiteltu uhanalaiseksi. Kilpikonna on kotoisin Kiinasta, Japanista, Taiwanista, Pohjois-Vietnamista ja Itä-Venäjältä. Sitä on myös tuotu uusille alueille, kuten Malesiaan, Havaijille ja jopa Kaliforniaan.

8 Mary River-kilpikonna

Mary River-kilpikonnaa tavataan yksinomaan Mary-joella Australian Queenslandissa. Sen väri vaihtelee ja se voi olla punainen, vaaleanpunainen, ruskea tai musta. Sen pää on pieni, ja häntä on ruumiin kokoon nähden erittäin pitkä—kasvaa lähelle kuoren pituutta. Kilpikonnan leuan alla on myös pitkiä ulokkeita, joita kutsutaan barbeleiksi. Naaraskilpikonnilta kestää 25 vuotta saavuttaa sukukypsyys ja koirailta 30 vuotta, mikä on poikkeuksellisen pitkä aika kilpikonnille.

kilpikonna hengittää säännöllisesti ulos vedestä, mutta se voi imeä vedestä myös happea. Happi tulee sen pyrstössä sijaitsevien elinten kautta. Kilpikonna viettää suurimman osan elämästään joessa, jolloin levät pääsevät kasvamaan sen ruumiissa. Se saattaa käyttää levää naamioitumiseen. Yllä olevassa kuvassa levä sen päässä näyttää hiukselta, mistä on syntynyt lempinimi ”punk rock turtle.”

7 Piikkipehmeäkilpikonnaa

piikkipehmeäkilpikonnaa tavataan Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Pohjois-Meksikossa. Se on ulkonäöltään ainutlaatuinen, sillä on kolmiomainen pää ja litteä, pyöreä kuori, jota peittävät mustat täplät. Nämä täplät korostuvat nuorilla kilpikonnilla, mutta haalistuvat iän myötä. Kilpikonnalla on kuoren etuosassa pitkä, ohut kuono ja kartiomaisia ulokkeita.

piikkisten pehmeäkuoristen kilpikonnien jälkeläisten sukupuoli on genetiikan varassa. Useimmilla muilla kilpikonnalajeilla sukupuoli johtuu munien hiekkaan kokemista lämpötilaeroista.

6 Itäistä Pitkäkaulakilpikonnaa

esiintyy Australian järvissä, itäisellä pitkäkaulakilpikonnalla on (ilmeisesti) erittäin pitkä kaula verrattuna muihin lajeihin, jotka voivat kasvaa yhtä pitkiksi kuin sen kuori. Kaula on niin pitkä, että kilpikonnan on taivutettava päänsä kuorensa alle sen sijaan, että se vetäytyisi. Laji tunnetaan myös nimellä käärmekaulakilpikonna, koska pää ja kaula muistuttavat käärmettä. Sillä on myös samanlainen metsästystapa, jossa se iskee saaliin suoristamalla nopeasti kaulansa.

uhanalaisena kilpikonna erittää rauhasistaan pahanhajuista nestettä. Tämä eritys voi kulkea jopa metrin verran, jolloin kaikki ympärillä olevat eläimet pakenevat. Kilpikonna viettää suurimman osan elämästään maalla.

5 Mustatupsukarttakilpikonna

mustatupsukarttakilpikonna (”Graptemys nigrinoda”) on pieni, vedessä elävä kilpikonna, jota tavataan Mississippin ja Alabaman makeavetisissä joissa. Tämän kilpikonnan huomattavimpia piirteitä ovat sen kuoressa olevat useat piikit, jotka heikkenevät vanhemmissa kilpikonnissa. Alapinnalla on myös kauniita kuvioita, jotka ovat yleensä vaaleanharmaita tai sinisiä. Kilpikonnan ravinto koostuu enimmäkseen hyönteisistä, joita se saalistaa joen pinnalta.

4 Isopääkilpikonnaa

isopääkilpikonnaa tavataan Kaakkois-Aasiassa. Lajin ilmeisin piirre on (arvasit oikein) valtava pää. Sillä on sileä, viisto kuori ja ruskea väri. Toisin kuin useimmat kilpikonnat, se ei pysty vetämään päätään kuoreensa, joten sillä on luinen ”kypärä” suojaamassa paljasta päätä. Kilpikonna käyttää usein voimakkaita leukojaan suojautuakseen mahdollisilta uhilta.

isopääkilpikonna kiipeilee usein puissa ja kukkuloilla käyttäen suurta nokkaansa, kynsiään ja lihaksikasta häntäänsä tarttuakseen asioihin. Siitä on tullut uhanalainen laji ihmisten liiallisen metsästyksen takia. Kilpikonnia syödään yleisesti Aasiassa, ja niitä myös pyydystetään ja myydään lemmikkikauppaan.

3 Possunokkakilpikonna

possunokkakilpikonna on kotoperäinen Uudessa-Guineassa ja Australiassa. Se on ainoa makeanveden kilpikonna, jolla on merikilpikonnien kaltaiset räpylät, mutta sen huomattavin piirre on sen kuono, joka muistuttaa sian kuonoa. Nenä voi toimia snorkkelina, joka työntyy esiin veden pinnasta. Se on myös erittäin herkkä liikkumaan ja sitä käytetään saaliin havaitsemiseen sameissa vesissä.

valitettavasti siannokkakilpikonnien kokonaispopulaatio on vähentynyt puoleen 50 vuoden aikana salakuljetuksen takia: Niitä napataan sankoin joukoin eksoottiseen lemmikkiteollisuuteen. Kilpikonnakannat pienenevät nopeasti Uuden-Guinean saarella, jossa niitä myös korjataan niiden lihan vuoksi. Kilpikonna on viimeinen tunnettu laji heimossa ”Carettochelyidae”. Onneksi sekä Australia että Indonesia ovat ryhtyneet toimiin lajin suojelemiseksi.

2 Punakaulakilpikonnaa

punakaulakilpikonnaa-Emydura subglobosa-tavataan Australiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. Niiden kuori on reunoilta ja alapuolelta oranssi (paljon kirkkaampi nuorilla kilpikonnilla). Väri haalistuu iän myötä, mutta oranssit merkit näkyvät silti selvästi aikuisilla. Nämä kilpikonnat viettävät suurimman osan elämästään vedessä ja lähtevät vain pesimään tai paistattelemaan. Paistateltaessa tapahtuu gulaarisia liikkeitä, joissa kyyneleet valuvat kilpikonnan kasvoihin ja sen suuhun, kun taas suu avautuu ja sulkeutuu (tämä on hyvin karkeasti verrattavissa koirien läähättämiseen).

1 Afrikankypäräkilpikonna

Afrikankypäräkilpikonna on kotoisin Afrikan mantereelta ja sen levinneisyysalue ulottuu Ghanasta Kapkaupunkiin. Kilpikonnaa tavataan myös Madagaskarilla ja Arabian niemimaalla. Kilpikonna tuottaa voimakkaan hajun, jossa sen jokaisessa raajassa on neljä rauhasta, mikä on hevosille ja ihmisille melko sietämätöntä. Kun naaraat munivat, ne valitsevat paikan ja virtsaavat sitten pehmentääkseen maata, mikä helpottaa kaivamista.

afrikankypäräkilpikonnan ruokintakäyttäytyminen on myös huomattava. Ne saalistavat ryhminä suuria saaliita, kuten kyyhkyjä, käärmeitä ja muita kilpikonnia. Se on tiettävästi ainoa kilpikonnalaji, joka saalistaa laumoissa.

+ Intianlehtikilpikonnalla

Intianlehtikilpikonnilla—Lissemys punctata—on kuoriensa alla useita ihonpalasia, jotka peittävät niiden raajoja sisään vedettäessä. Ei tiedetä tarkkaan, miten iholäpät suojaavat kilpikonnaa saalistajilta. Lajia tavataan Etelä-Aasian joissa, järvissä ja soilla.

Caleb on brittiläinen Cornwallista kotoisin oleva kirjailija ja moderaattori. Jos pidät hänen luontolistoistaan, seuraa hänen outoja eläimiä-tiliään Twitterissä. Voit seurata hänen henkilökohtaista tiliään. Voit lähettää hänelle sähköpostia täältä.