16 asiaa, joita et ehkä tiedä Rambosta

hyvää 70-vuotissyntymäpäivää, Sylvester Stallone! Ison kaverin suuren päivän kunniaksi, – ajattelimme koota yhteen faktoja, joita et ehkä tiennyt yhdestä Slyn ikonisimmista hahmoista. Lataa ja varmista!

1. RAMBO ON NIMETTY OMENAN JA RUNOILIJAN MUKAAN.

ensimmäinen veri (1982) on mukaelma kirjailija David Morrellin samannimisestä romaanista vuodelta 1972. Morrell nimesi hahmon ”Ramboksi” 1600-luvulla eläneen ruotsalaisen uudisasukkaan Peter Gunnarson Rambon viljelemän omenatyypin mukaan. Kirjassa hahmolla ei ollut etunimeä, mutta elokuvassa hän sai koko nimen John Rambo.

kirjaa kirjoittaessaan kirjailija tuskaili sen kanssa, minkä päähenkilönsä nimeäisi, kun eräänä päivänä hän söi välipalaksi omenan. Morrellin mukaan ” otin palan omenaa ja huomasin, että se oli itse asiassa herkullista. Mikä sen nimi on? Kysyin . ’Rambo’, hän vastasi – – tunnistin heti voiman äänen. Se muistutti minua myös tavasta, jolla jotkut lausuvat opiskelemani ranskalaisen runoilijan Rimbaud ’n nimen, jonka kuuluisin teos on’ a Season In Hell’, joka mielestäni oli osuva metafora Sotavankikokemuksille, joita kuvittelin Rambon kärsivän.”

2. HÄN PERUSTUU TOSIELÄMÄN SOTASANKARIIN.

Morrell ajatteli ensimmäisen kerran kirjoittaa kirjan palkitusta sotasankarista, joka kamppailee sopeutuakseen takaisin siviilielämään, kun hän luki toisen maailmansodan sotilaan Audie Murphyn tosielämän urotöistä. Murphy oli toisen maailmansodan ansioitunein amerikkalainen sotilas, joka ansaitsi kaikki mahdolliset Yhdysvaltain armeijan Kunniamerkit urhoollisuudesta sekä viisi erillistä kunniamerkkiä ulkomaista kuten Ranskasta ja Belgiasta.

sodan jälkeen Murphy näytteli itseään Oman omaelämäkertansa ”To Hell and Back” elokuvasovituksessa ja jatkoi elokuvauraansa esiintyen 44 pitkässä elokuvassa. Murphy-joka myöhemmin kärsi vakavasta posttraumaattisesta stressihäiriöstä, joka myös innoitti Morrellin luonnehdintaa Ramboksi—kuoli traagisesti lento-onnettomuudessa vuonna 1971. Kanadalaissyntyinen Morrell päätti päivittää romaaninsa Vietnamin jälkeiseen aikaan johtuen poliittisesta ja kulttuurisesta ilmapiiristä, jonka hän näki opiskellessaan Penn Statessa 1960-luvun lopulla.

Morrell lähtisi kirjoittamaan toisen ja kolmannen Rambo-elokuvan novelleja. Koska hän antoi Rambon kuolla ensimmäisen kirjan lopussa, hänen oli muutettava sitä takautuvasti, jotta hänen sankarinsa olisi elossa ja voi hyvin seuraavissa kirjoissa.

3. SYLVESTER STALLONE EI HALUNNUT OLLA RAMBO.

Morrellin kirjan elokuvaoikeudet optioi Columbia Pictures 1970-luvun alussa, jonka jälkeen ne siirtyivät Warner Bros. ja jatkoi studiojärjestelmän kautta 10 vuotta. Siitä tuli Hollywoodin katsotuin projekti vuosina 1972-1982, kunnes itsenäiset tuottajat Mario Kassar ja Andrew Vajna ostivat sen oikeudet.

tarinasta kirjoitettiin kehityksen vuosikymmenen aikana yli 26 luonnosta, ja kymmenet näyttelijät allekirjoittivat ja jättivät Rambon roolin, mukaan lukien Steve McQueen, Paul Newman, Clint Eastwood, Al Pacino, Robert De Niro, Nick Nolte, John Travolta ja Dustin Hoffman.

Stallone sai roolin, kun ohjaaja Ted Kotcheff tarjosi hänelle roolia Rocky-sarjan suosion vuoksi, mutta Stallone kieltäytyi, koska hänen mielestään rooli oli mennyt liian monen näyttelijän läpi eikä elokuvaa koskaan oikeasti tehtäisi. Myöhemmin hän sitoutui rooliin, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta kirjoittaa käsikirjoitus uusiksi (hänen 3,5 miljoonan dollarin palkkansa saattoi myös auttaa), jotta Rambosta tulisi sympaattisempi verrattuna romaanissa hahmoa muistuttavaan PTSD-mielipuoleen.

4. RAMBO EI OIKEASTI TAPA KETÄÄN ENSIMMÄISESSÄ ELOKUVASSA.

huolimatta pahamaineisesta maineestaan ampua ensin ja kysellä myöhemmin, Rambo ei varsinaisesti tapa ketään ensimmäisessä veressä—hän vain haavoittaa vakavasti metsästystä yrittäviä ihmisiä ja vahingoittaa häntä. Tämä oli Stallonen tietoinen yritys käsikirjoituksessaan muuttaa hahmo altavastaajaksi kirjan hahmosta, joka traumaperäisen STRESSIHÄIRIÖNSÄ takia lähtee hurjaan tapporyntäykseen, jonka Stallone koki vieraannuttavan yleisön.

ainoa hahmo, joka kuolee, on apulaissheriffi Galt, joka jäljittää Ramboa helikopterilla vuorten läpi. Galt, joka yrittää ampua Ramboa kiväärillä, menettää tasapainonsa ja putoaa helikopterista Rambon vain heitettyä kiven sitä kohti puolustautuakseen.

kirjan tavoin myös Rambon itsensä oli määrä kuolla elokuvan lopussa eversti Trautmanin käsissä. Kohtaus, jossa Rambo tapetaan, kuvattiin, mutta se hylättiin koeyleisön vihattua sitä, että se näytti viittaavan siihen, että kotiin palaavien veteraanien ainoa tapa selviytyä oli kuolema.

5. KIRK DOUGLASIN PITI ESITTÄÄ EVERSTI TRAUTMANIA.

veteraanielokuvatähti pääsi itse asiassa lavasteisiin ja esiintyi First Bloodin varhaisissa mainoksissa, mutta jätti tuotannon vaatiessaan oikeutta kirjoittaa käsikirjoitus uudelleen. Douglas suosi kirjan loppua ja oli sitä mieltä, että Rambon pitäisi kuolla lopussa. Näyttelijä antoi elokuvantekijöille uhkavaatimuksen: jos tuotanto ei anna hänen tehdä käsikirjoituksella mitä haluaa, hän lopettaa. Kotcheff ja Stallone halusivat jättää oven auki Rambon mahdollisuudelle elää tai kuolla elokuvan lopussa, joten he antoivat Douglasin lopettaa.

näyttelijä Richard Crenna valittiin yhden päivän varoitusajalla täyttämään Douglasin kengät Rambon mentoriksi ja isähahmoksi, eversti Trautmaniksi. Crenna reprise roolinsa vielä kaksi Rambo elokuvia ennen kuolemaansa 2003. Hän on Stallonen ohella ainoa näyttelijä, joka on esiintynyt useissa Rambo-elokuvissa.

ensimmäisen veren käyttämätön vaihtoehtoinen loppu, jossa Trautman ampuu ja tappaa Rambon, nähdään lyhyesti neljännen elokuvan, Rambon, unijaksossa.

6. RAMBON VEITSI OLI MITTATILAUSTYÖNÄ TEHTY.

Stallone valitsi henkilökohtaisesti kuuluisan puukottajan Jimmy Lilen suunnittelemaan ja luomaan ikonisen veitsen, jota Rambo käytti ensimmäisen kerran First Bloodissa. Tavoitteena oli luoda veitsi, joka voisi olla luotettava äärimmäisissä selviytymistilanteissa, mukaan lukien on pitkä ja terävä tarpeeksi viipaloida ruokaa tai leikata puuta; vedenpitävä ja pystyy pitämään välttämättömyystarvikkeita, kuten tulitikkuja ja lääkkeitä; pystyy kuljettamaan nailon merkkijono kalastukseen tai snaring; ja on vaihtoehtoinen terä saha puolustukseen ja jotta leikata sauvat suojaa.

kaikkiaan kuusi puukkoa luotiin käytettäväksi ensimmäisen veren tuotannossa, ja lisäksi tehtiin päivitettyjä versioita sarjan myöhempiä elokuvia varten.

7. RAMBO: FIRST BLOOD PART II: EEN JAMES CAMERON KIRJOITTI TOIMINNAN JA STALLONE POLITIIKAN.

ensimmäiset luonnokset ”First Bloodin” jatko-osan käsikirjoituksesta teki James Cameron, joka tuolloin vielä etsi läpimurtoaan. Cameronin käsikirjoitus, jonka nimi oli First Blood II: Tehtävä ja kirjoitettiin samanaikaisesti käsikirjoitukset Terminator ja Aliens (kaksi elokuvaa, joka lopulta antoi hänelle, että iso tauko), poikkesi huomattavasti mitä päätyi valkokankaalle.

Cameronin mukaan: ”yritin luoda puolirealistista, kummittelevaa hahmoa, pohjimmaista Vietnamin paluumuuttajaa, En poliittista kannanottoa.”Cameron luonnos piristyi eversti Trautman löytää Rambo psykiatrisella osastolla (käsite Cameron kierrättää hänen Sarah Connor hahmo Terminator 2), ja esillä myös aisapari rooli nimeltä komisario Brewer että tuottajat toivoivat täytettäväksi John Travolta, joka Stallone oli äskettäin ohjannut 1983 Saturday Night Fever jatko, Staying Alive (kyllä, luit, että oikein, Sly ohjasi jatko Saturday Night Fever). Lopulta Stallone otti käsikirjoittamisen tehtävät, ja leikkasi ensimmäisen puoliskon Cameronin käsikirjoituksesta lisätäkseen elokuvan näkyvän POW / MIA-viestin ja rakkaustarina sykkii hahmolla Co-Bao.

Rambo: First Blood Part II on ainoa Rambo-elokuva, joka on ollut Oscar-ehdokkaana. Se sai nyökkäyksen parhaista äänitehosteiden editoinnista vuonna 1986, mutta hävisi Back To The Futurelle.

8. VIETNAMIN VIIDAKKO ON OIKEASTAAN MEKSIKO.

johtaja George P. Cosmatos, jonka tuottajat palkkasivat, koska he rakastivat hänen edellistä tuntematonta elokuvaansa, halusi alun perin kuvata elokuvan Chiang Main kaupungissa Pohjois-Thaimaassa, mikä osoittautui logistisesti ja taloudellisesti mahdottomaksi näin massiiviselle tuotannolle. Sen sijaan he kuvasivat elokuvan kokonaan paikan päällä Acapulcossa, Meksikossa, koska se oli halvempaa ja lähempänä Yhdysvaltoja—puhumattakaan siitä, että he saattoivat yöpyä alueen kauniilla rannoilla kuvausten aikana.

Meksikon viidakot kaksinkertaistuivat Vietnamille, ja tuotantoon lisättiin ovelasti pieniä yksityiskohtia, joilla yritettiin saada näyttämään siltä, että ne olisivat Aasiassa. Esimerkiksi avausjaksossa nähty massiivinen Buddha-patsas on luotu kokonaan kullaksi maalatusta styroksista ja kuvattu tuotannon Acapulco beach resort-hotellin parkkipaikalla. Sen jälkeen se maalattiin uudelleen ja sitä käytettiin viidakkotemppelissä, jossa Rambo meets Co Bao, joka oli tuotannon luoma lavaste vain 10 minuutin päässä hotellistaan. Yhdysvallat. sotilastukikohta, jossa Murdock valvoo operaatiota, kuului todellisuudessa Meksikon ilmavoimille, kuten suurin osa elokuvassa nähdyistä koneista. Kallein paikka oli varsinainen riisipelto, jonka tuotanto istutti ja jota käytettiin kohtauksessa, jossa Rambo yrittää paeta sotavankien kanssa.

ainoat asiat, joita Cosmatos pyysi, mutta ei saanut, olivat vietnamilaiset vesipuhvelit; ne osoittautuivat liian kalliiksi tuoda Meksikoon.

9. MEKSIKO EI OLLUT PARATIISI, JOLLAISEKSI ELOKUVANTEKIJÄT SEN KUVITTELIVAT.

rantakaivaukset ainakin helpottivat mahdollisesti uuvuttavaa tuotantoa hieman, kunnes Hurrikaani Odile tuhosi suurimman osan lavasteista kuvauksissa syyskuussa 1984. Takaisku aiheutti tuotannon keskeytymisen väliaikaisesti, mikä pakotti Cosmatosin ja Stallonen ajattelemaan nopeasti. Hyvittääkseen menetettyjä päiviä he päättivät kuvata inserttikuvia ja lähikuvia hotellillaan tuotannon saadessa taas vauhtiin. Yksi näistä kohtauksista oli kuuluisa ”pukukoppikohtaus”, jossa Rambo valmistelee asearsenaalia, jonka hän aluksi ottaa tehtäväänsä. Vaikutusvaltaista kohtausta on sittemmin kopioitu ja parodioitu lukuisia kertoja myöhemmissä elokuvissa.

10. RAMBOKSI STALLONEN TREENIAIKATAULU OLI NAURETTAVA.

ensimmäinen veri vaati stallonelta repimistä (hän ampui Rocky III: n vähän ennen ensimmäisen Rambo-elokuvan pääosaa, mikä auttoi), mutta toista retkeä varten hänen oli todella pumpattava rautaa. Näyttelijä harjoitteli kahdeksan kuukautta ennen elokuvan aloituspäivää loppuvuodesta 1984, mutta piti tiukan kuurin yllä myös kuvausten aikana.

hän aloittaisi kahden – kolmen tunnin aamutreenillä, jonka jälkeen hän siirtyisi 10-12 tunnin kuvauspäivään elokuvan kuvauksissa. Sen jälkeen, sen sijaan, että menisi kotiin kuten muut näyttelijät ja miehistö, hän lakkasi päivä toisella 2-3 tunnin harjoitus. Kuuden tunnin unien jälkeen hän olisi valmis tekemään kaiken uudelleen. Tuon ruumiinrakenteen ylläpitäminen auttoi Stallonea varmasti myös seuraavaan elokuvaan: hän alkoi kuvata Rocky IV: tä heti ensimmäisen Blood Part II: n jälkeen.

11. REPLIIKKI ELOKUVASSA RAMBO: FIRST BLOOD PART II INSPIROI UUTTA SLY STALLONE-TRILOGIAA.

erään sampanin kohtauksessa elokuvan puolivälissä Co Bao kysyy Rambolta, miksi hänet valittiin tälle väitetylle itsemurhatehtävälle, johon Rambo vastaa: ”I’ m expendable.”

kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin Stallone kehitteli ja käsikirjoitti The Expendables-nimisen toimintaelokuvan, jonka pääosassa oli Stallone ja kourallinen hänen 1980-luvun toimintatähtiä. Stallone vahvisti, että elokuvan nimi tuli dialogista ”First Blood Part II”: ssa. The Expendables elokuva menisi spawn kaksi jatko kanssa potentiaalinen neljäs erä, TV-sarja, ja kaikki-naisten spinoff—poskettomasti nimeltään ”Expendabelles”—kehityksessä.

12. RAMBO III: N ALKUPERÄINEN OHJAAJA EHTI OLLA TUOTANNOSSA KAKSI VIIKKOA.

Rambo-sarjan kolmannen osan alkuperäinen ohjaaja Russell Mulcahy sai potkut kaksi viikkoa elokuvan tuotannon jälkeen luovien erimielisyyksien vuoksi. Lopulta ohjaaja, Peter MacDonald-joka oli alun perin palkattu second unit johtaja—annettiin vain kaksi päivää ennen poimien mihin Mulcahy jäi (vain osia materiaalin ohjannut Mulcahy jäljellä lopullisessa elokuvassa).

mahdollisuus ottaa vastaan mitä tahansa työtä, saati miljoonien dollarien franchising, vain kahden päivän varoitusajalla olisi äärimmäisen kova. Rambo III Macdonaldin debyytti ohjaajana oli myös siihen mennessä kallein elokuva, joka tuotti 63 miljoonaa dollaria.

13. RAMBO III: N JULKAISUN AJOITUS OLI TODELLA HUONO.

kolmannen elokuvan juonessa Rambo liittoutuu Mujahideen-taistelijoiden kanssa Afganistanissa (Hassua kyllä, elokuva kuvattiin enimmäkseen Israelin aavikoilla) taistellakseen venäläisiä sotilaita vastaan ja pelastaakseen eversti Trautmanin Neuvostoliiton-Afganistanin sodassa. Juonikas yritti jatkaa toisessa erässä alkaneen sarjan neuvostovastaista linjaa, kunnes historia astui kuvioihin.

elokuvan ollessa jälkituotannossa loppuvuodesta 1987, tavoitteena toukokuussa 1988 ensi-ilta, Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov alkoi toteuttaa glasnostia, virallista jännitteiden lieventämistä ja avoimuuden lisäämistä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä kylmän sodan loppupuolella. Sitten, 10 päivää ennen Rambo III: n vapautumista, Neuvostoliitto alkoi vetää joukkoja Afganistanista kokonaan pois, mikä käänsi elokuvan neuvostovastaisen lähtökohdan päälinjan.

14. LOPUN OMISTUSKIRJOITUSTA MUUTETTIIN 9/11 JÄLKEEN.

elokuva päättyy tällä hetkellä lainaukseen: ”tämä elokuva on omistettu Afganistanin urheille kansoille”, mutta kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, omistuskirjoituksessa luki: ”tämä elokuva on omistettu Afganistanin urheille Mujahideenitaistelijoille.”Muutos tehtiin, koska Mujahideen-taistelijoilla oli yhteyksiä Al-Qaidaan syyskuun 11.päivän iskujen jälkeen.

15. RAMBO OLISI VOINUT OLLA TOISESSA TILANTEESSA NELJÄNNESSÄ ELOKUVASSA.

kun Stallone päätti palata Rambon tarinaan 20 vuotta kolmannen elokuvan jälkeen, neljännen osan alkuperäinen idea liittyi siihen, että Rambo auttoi pelastamaan naisen Tijuanassa Meksikossa. Stallonen mukaan elokuvan varhaiset ideat olivat laittoman maahanmuuton korostaminen polttopisteenä, mutta idea hylättiin, koska hän halusi pitää hahmon viidakkoympäristössä.

Stallone esitteli ajatuksen elokuvan sijoittamisesta Burmaan luettuaan sahramin vallankumouksen tapahtumiin johtaneista protesteista sekä Myanmarin armeijan ja Karen-kapinallisten käynnissä olevasta sisällissodan konfliktista, jota ei hänen mielestään käsitelty kunnolla länsimaisessa mediassa.

16. RAMBO ON KIELLETTY NYKYISESSÄ MYANMARISSA.

Stallone, joka ohjasi ja oli mukana käsikirjoittamassa neljättä elokuvaa, haki burmalaisilta panosta tarinansa kertomiseen ja meni jopa niin pitkälle, että he heittivät monia ei-näyttelijöitä statisteiksi. Pahaa myanmarilaista kenraali Tintiä näyttelevä Maung Maung Khin on todellisuudessa entinen Karen-kapinallisten vapaustaistelija. Tämän Myanmarin hallituksen vastaisen näkökulman vuoksi elokuva on kielletty koko maassa.