5 buddhalaista oppia, jotka voivat auttaa koronavirusahdistuksen

buddhalaisia meditaatiokeskuksia ja temppeleitä koronaviruksen iskemissä maissa ympäri maailmaa on suljettu yleisöltä sosiaalisten etäännytystoimien noudattamiseksi.

mutta buddhalaiset opettajat tarjoavat opetuksiaan etäältä muistuttaakseen yhteisöään käytännön keskeisistä elementeistä.

Aasiassa buddhalaiset munkit ovat laulaneet sutroja saadakseen hengellistä helpotusta. Sri Lankassa buddhalaisia luostarikirkkoja lähetettiin televisiossa ja radiossa. Intiassa munkit lauloivat Buddhan valaistumispaikalla, Mahabodhin temppelissä itäisessä Biharin osavaltiossa.

buddhalaiset johtajat väittävät, että heidän opetuksensa voivat auttaa kohtaamaan COVID-19: n leviämiseen liittyvän epävarmuuden, pelon ja ahdistuksen.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun buddhalaiset tarjoavat opetuksiaan avun antamiseksi kriisitilanteessa. Buddhalaisuuden oppineena olen tutkinut tapoja, joilla buddhalaisia opetuksia tulkitaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.

sitoutui buddhalaisuuteen

Zen-mestari Thich Nhat Hanh keksi ensimmäisenä käsitteen ”kihlattu buddhalaisuus.”Vietnamin sodan aikana, kun hän joutui valitsemaan, harjoittaako hän syrjäisissä luostareissa vai osallistuuko hän kärsivien vietnamilaisten kanssa, hän päätti tehdä molemmat.

hän myöhemmin vihki joukon ystäviä ja opiskelijoita tähän käytäntöön.

viime vuosina monet buddhalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin suuressa osassa Aasiaa sekä osissa läntistä maailmaa.

seuraavat viisi oppia voivat auttaa ihmisiä nykyisissä pelon, ahdistuksen ja eristyneisyyden aikoina.

tunnusta pelko

buddhalaisten opetusten mukaan kärsimystä, sairautta ja kuolemaa on odotettavissa, ymmärrettävä ja tunnustettava. Todellisuuden luonne vahvistetaan lyhyessä laulussa: ”olen altis vanhenemiselle … sairastumiselle … kuolemalle.”

tämä laulu on omiaan muistuttamaan ihmisiä siitä, että pelko ja epävarmuus ovat luonnollista tavalliselle elämälle. Osa rauhan tekemistä todellisuutemme kanssa, mitä tahansa tapahtuukin, on odottaminen väliaikaisuutta, valvonnan puutetta ja arvaamattomuutta.

ajattelu siitä, että asioiden pitäisi olla toisin, buddhalaisesta näkökulmasta lisää tarpeetonta kärsimystä.

sen sijaan, että buddhalaiset opettajat reagoisivat pelolla, he neuvovat toimimaan pelolla. Kuten Theravada-buddhalainen munkki Ajahn Brahm selittää, kun ”taistelemme maailmaa vastaan, meillä on niin sanottua kärsimystä”, mutta ”mitä enemmän hyväksymme maailman, sitä enemmän voimme todella nauttia maailmasta.”

harjoittele mindfulnessia ja meditaatiota

Mindfulness ja meditaatio ovat keskeisiä buddhalaisia opetuksia. Mindfulness-harjoituksilla pyritään hillitsemään impulsiivista käyttäytymistä kehon tiedostamisella.

esimerkiksi useimmat ihmiset reagoivat impulsiivisesti kutinan raapimiseen. Mindfulnessin harjoittelulla yksilöt voivat kouluttaa mielensä katsomaan kutinan syntymistä ja katoamista ilman fyysistä väliintuloa.

mindfulnessia harjoittamalla voisi tulla tietoisemmaksi ja välttää kasvojen koskettelua ja käsien pesua.

meditaatio on mindfulnessiin verrattuna pidempi, sisäänpäin suuntautuva harjoitus kuin hetkellinen tietoisuusharjoitus. Buddhalaisille aika yksin mielen kanssa on yleensä osa meditaatioretriittiä. Eristäminen ja karanteeni voivat peilata meditaatioretriitille välttämättömiä olosuhteita.

Yongey Mingyur Rinpoche, tiibetinbuddhalainen munkki, neuvoo tarkkailemaan ahdistuksen tuntemuksia kehossa ja näkemään ne pilvinä, jotka tulevat ja menevät.

säännöllisen mietiskelyn avulla voi tunnustaa pelon, vihan ja epävarmuuden. Tällainen tunnustaminen voi tehdä helpommaksi tunnistaa nämä tunteet vain ohimeneviksi reaktioiksi pysyvään tilanteeseen.

myötätunnon viljeleminen

buddhalaisissa opetuksissa korostetaan ”neljää mittaamatonta”: rakkaudellista huomaavaisuutta, myötätuntoa, iloa ja tyyneyttä. Buddhalaiset opettajat uskovat, että nämä neljä asennetta voivat korvata ahdistuneet ja pelokkaat mielentilat.

kun tunteet pelon tai ahdistuksen ympärillä käyvät liian voimakkaiksi, buddhalaisten opettajien mukaan tulee muistaa esimerkkejä myötätunnosta, ystävällisyydestä ja empatiasta. Pelokkaiden ja epätoivoisten ajatusten mallin voi pysäyttää tuomalla itsensä takaisin siihen tunteeseen, että välittää toisista.

myötätunto on tärkeää silloinkin, kun pidämme etäisyyttä. Veli Phap Linh, toinen buddhalainen opettaja, neuvoo, että nyt voisi olla kaikkien aika huolehtia ihmissuhteistaan.

tämä voitaisiin tehdä keskustelemalla läheistemme kanssa, mutta myös meditaatioharjoituksilla. Kun meditoijat hengittävät sisään, heidän tulisi tunnustaa kärsimys ja ahdistus, jota kaikki tuntevat, ja samalla kun he hengittävät ulos, toivottaa kaikille rauhaa ja hyvinvointia.

ymmärtäen yhteytemme

buddhalaiset opit tunnistavat yhteyden kaiken välillä. Pandemia on hetki, jolloin asia nähdään selvemmin. Jokainen toimenpide, johon joku ryhtyy huolehtiakseen itsestään, kuten käsien peseminen, auttaa myös suojelemaan toisia.

kaksijakoinen ajattelu minuuden ja toisen, minän ja yhteiskunnan välisestä erillisyydestä hajoaa, kun sitä tarkastellaan yhteenliittämisen näkökulmasta.

selviytymisemme riippuu toisistamme, ja kun tunnemme vastuuntuntoa kaikkia kohtaan, ymmärrämme yhteyden käsitteen viisaana totuutena.

käytä tämä aika heijastamaan

epävarmuuden aikoja, buddhalaiset opettajat väittävät, voivat olla hyviä tilaisuuksia toteuttaa näitä opetuksia käytännössä.

yksilöt voivat muuttaa pettymyksen nykyhetkeen motivaatioksi muuttaa elämäänsä ja näkökulmaansa maailmaan. Jos esteet uudelleenmuotoilee osaksi henkistä polkua, voi vaikeiden aikojen avulla sitoutua elämään henkisempää elämää.

eristäytyminen kotiin on mahdollisuus pohtia, nauttia pienistä asioista ja vain olla.