Autismikirjon häiriöt

ASD: t alkavat lapsuudessa ja jatkuvat yleensä nuoruuteen ja aikuisuuteen. Useimmissa tapauksissa olosuhteet ovat ilmeisiä ensimmäisten 5 elinvuoden aikana.

ASD-potilailla esiintyy usein muita samanaikaisia sairauksia, kuten epilepsia, masennus, ahdistuneisuus ja tarkkaavaisuus-ja ylivilkkaushäiriö (ADHD). Älyllisen toiminnan taso ASDs-potilailla on erittäin vaihteleva, ulottuen syvästä heikentymisestä ylemmille tasoille.

epidemiologia

on arvioitu, että maailmanlaajuisesti yhdellä 160 lapsesta on ASD. Tämä arvio on keskimääräinen luku, ja Ilmoitettu esiintyvyys vaihtelee huomattavasti eri tutkimuksissa. Joissakin hyvin kontrolloiduissa tutkimuksissa luvut ovat kuitenkin olleet huomattavasti korkeampia. ASD: n yleisyyttä monissa matalan ja keskitulotason maissa ei toistaiseksi tiedetä.

viimeisten 50 vuoden aikana tehtyjen epidemiologisten tutkimusten perusteella ASD: n esiintyvyys näyttää kasvavan maailmanlaajuisesti. Tälle ilmeiselle lisääntymiselle on monia mahdollisia selityksiä, kuten parempi tietoisuus, diagnostisten kriteerien laajentaminen, paremmat diagnostiset välineet ja parempi raportointi.

syyt

käytettävissä oleva tieteellinen näyttö viittaa siihen, että on todennäköisesti monia tekijöitä, jotka lisäävät lapsen ASD: n todennäköisyyttä, mukaan lukien ympäristö-ja perintötekijät.

saatavilla olevat epidemiologiset tiedot osoittavat, ettei tuhkarokko -, sikotauti-ja vihurirokkorokotteen ja ASD: n välisestä syy-yhteydestä ole näyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa, jotka viittasivat syy-yhteyteen, havaittiin olevan metodologisia puutteita. (2) (3)

ei myöskään ole näyttöä siitä, että jokin muu lapsuusiän rokote lisäisi ASD: n riskiä. Inaktivoitujen rokotteiden sisältämien säilytysaineiden tiomersaalin ja alumiinisen liitännäisaineen mahdollisesta yhteydestä sekä ASD: n riskistä tehtyjen todistusaineistojen tarkasteluissa todettiin vahvasti, että rokotteet eivät lisää ASDs: n riskiä.

arviointi ja hallinta

varhaislapsuuden interventio on tärkeää ASD-potilaiden optimaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lapsen kehityksen seurantaa suositellaan osana äidin ja lapsen rutiininomaista terveydenhuoltoa.

on tärkeää, että ASD-tautia sairastaville lapsille ja heidän perheilleen tarjotaan yksilöllisten tarpeiden mukaan asiaankuuluvaa tietoa, palveluja, lähetteitä ja käytännön tukea. ASD: hen ei tunneta parannuskeinoa. Näyttöön perustuvat psykososiaaliset interventiot, kuten käytöshoito sekä vanhempien ja muiden hoitajien osaamiskoulutusohjelmat, voivat kuitenkin vähentää kommunikaatio-ja sosiaalikäyttäytymisen vaikeuksia, millä on myönteinen vaikutus henkilön hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

ASD-potilaiden terveydenhuollon tarpeet ovat monimutkaisia ja vaativat useita integroituja palveluja, kuten terveyden edistämistä, hoitoa, kuntoutuspalveluja sekä yhteistyötä muiden alojen, kuten koulutuksen, työllisyyden ja sosiaalihuollon kanssa.

ASD: stä ja muista kehityshäiriöistä kärsiville henkilöille suunnattuihin interventioihin on liityttävä laajempia toimia heidän fyysisen, sosiaalisen ja asenteellisen ympäristönsä parantamiseksi, osallistavaksi ja kannustavaksi.
yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset

ASDs saattaa merkittävästi rajoittaa yksilön kykyä tehdä päivittäisiä toimia ja osallistua yhteiskuntaan. ASDs vaikuttaa usein kielteisesti henkilön koulutuksellisiin ja sosiaalisiin saavutuksiin sekä työllistymismahdollisuuksiin.

vaikka jotkut ASD-potilaat pystyvät elämään itsenäisesti, toisilla on vakavia vammoja ja he tarvitsevat elinikäistä hoitoa ja tukea.

ASD: t aiheuttavat usein merkittävää henkistä ja taloudellista taakkaa näistä häiriöistä kärsiville ihmisille ja heidän perheilleen. Vaikeasti sairaiden lasten hoitaminen voi olla vaativaa, varsinkin jos palvelujen ja tuen saanti on riittämätöntä. Siksi hoitajien voimaannuttaminen tunnustetaan yhä useammin ASD: tä sairastavien lasten hoidon kriittiseksi osaksi.

Ihmisoikeudet

ASD: tä sairastavat ihmiset joutuvat usein leiman ja syrjinnän kohteeksi, mukaan lukien perusteeton terveydenhuollon, koulutuksen ja osallistumismahdollisuuksien menettäminen yhteisöissään.

ASD-potilailla on samoja terveysongelmia, jotka vaikuttavat koko väestöön. Lisäksi heillä voi olla erityisiä terveydenhuollon tarpeita, jotka liittyvät ASD: hen tai muihin samanaikaisiin sairauksiin. He voivat olla alttiimpia kroonisille häiriöille, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa käyttäytymiseen liittyvien riskitekijöiden, kuten fyysisen passiivisuuden ja heikkojen ruokavaliomieltymysten vuoksi, ja heillä on suurempi väkivallan, loukkaantumisten ja väärinkäytösten riski.

ASD-potilaat tarvitsevat muun väestön tavoin saatavilla olevia terveyspalveluja yleisen terveydenhuollon tarpeisiin, mukaan lukien promotiiviset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä akuutin ja kroonisen sairauden hoito. ASD: tä sairastavilla on kuitenkin suurempi osuus hoitamattomista terveydenhoitotarpeista verrattuna yleiseen väestöön. He ovat myös haavoittuvampia humanitaarisissa hätätilanteissa.Yhteisen esteen luovat terveydenhuollon tarjoajien puutteellinen tietämys ASD: stä ja väärinkäsitykset.

WHO: n päätöslauselma autismikirjon häiriöistä (WHA67.8)

toukokuussa 2014 maailman Kuudeskymmenesseitsemäs Terveyskokous hyväksyi päätöslauselman nimeltä ”Comprehensive and coordinated efforts for the management of autism spectrum disorders (ASD)”, jota tuki yli 60 maata.

päätöslauselmassa kehotetaan WHO: ta tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kumppanuusvirastojen kanssa kansallisten valmiuksien vahvistamiseksi ASD: n ja muiden kehityshäiriöiden torjumiseksi.

• maailman Terveyskokouksen päätöslauselma WHA67.8: kattavia ja koordinoituja toimia autismikirjon häiriöiden hoitamiseksi

WHO: n vastaus

WHO ja kumppanit tunnustavat tarpeen vahvistaa maiden valmiuksia edistää kaikkien ASD: tä sairastavien optimaalista terveyttä ja hyvinvointia.

pyrkimykset keskittyvät:

• myötävaikuttaa hallitusten sitoutumisen ja kansainvälisen autismin edistämisen tehostamiseen;
• antaa ohjeita sellaisten politiikkojen ja toimintasuunnitelmien laatimisesta, joissa käsitellään ASD: tä mielenterveyden ja vammaisten laajemmassa yhteydessä;
• edistää näytön kehittämistä ASD: n ja muiden kehityshäiriöiden arviointia ja hoitoa koskevista tehokkaista ja skaalautuvista strategioista.

WHO on yhteistyössä asiantuntijoiden, vanhempainyhdistyksen ja kansalaisjärjestöjen kanssa kehittänyt vanhempainkoulutusohjelman, jota testataan parhaillaan kentällä.

• WHO Parent Skills Training Package kehityshäiriöistä kärsivien lasten huoltajille

(1) Mayada et al. Maailmanlaajuinen autismin ja muiden kaikkialle ulottuvien kehityshäiriöiden esiintyvyys. Autismi Res. 2012 Jun; 5 (3): 160-179.