Britannian protektoraatti
valkoiset kaivosmiehet ja kullanetsijät tulvivat Botswanaan vuosina 1867-69 aloittaakseen syvän kullankaivun tatilla lähellä Francistownia. Kultaryntäys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja Kimberleyn timanttikaivoksista Botswanan eteläpuolella tuli eteläisen Afrikan ensimmäinen suuri teollisuusalue vuodesta 1871 lähtien. Siirtotyöläisiä Botswanasta ja pohjoisemmista maista virtasi Kimberleyyn ja myöhemmin Transvaalin kultakaivoksille.
”scramble for Africa” 1880-luvulla johti Saksan kolonisaatioon Lounais-Afrikassa. Uusi saksalainen siirtokunta uhkasi liittyä Kalaharin toisella puolella Transvaalin itsenäiseen Buuritasavaltaan. Kapmaan siirtokunnan britit vastasivat tähän käyttämällä lähetys-ja kauppayhteyksiään tswanan osavaltioihin pitääkseen Botswanan kautta kulkevat tiet avoinna brittien laajentumiselle Zimbabween ja Sambesiin. Vuonna 1885 britit julistivat Tswana-liittolaistensa ja Kalaharin protektoraatiksi aina ngwatoon saakka; protektoraatti laajennettiin Tawana-ja Chobe-joelle vuonna 1890.
Encyclopædia Britannica, Inc.
Britannian siirtomaavallan laajeneminen yksityistettiin British South Africa Companyn muodossa, joka vuonna 1890 käytti Bechuanalandin protektoraatin läpi kulkevaa tietä asuttaakseen alueen, joka pian sai nimen Rhodesia (Zimbabwe). Itse protektoraatti jäi kuitenkin Brittikruunun alle ja valkoisten asutus rajoittui muutamiin raja-alueisiin, kun kolmen tswanan kuninkaan lähetystö Lontooseen esti sen luovuttamisyrityksen vuonna 1895. Kuninkaat joutuivat kuitenkin myöntämään yhtiölle oikeuden rakentaa maidensa kautta rautatie Rhodesiaan.
brittihallitus piti protektoraattia edelleen väliaikaisena, kunnes se voitiin luovuttaa Rhodesialle tai vuoden 1910 jälkeen uudelle Etelä-Afrikan unionille. Hallinnollinen pääkaupunki säilyikin Mafekingissä (Mafikeng)—oikeastaan protektoraatin rajojen ulkopuolella Etelä—Afrikassa-vuodesta 1895 vuoteen 1964. Investoinnit ja hallinnon kehittäminen alueella pidettiin minimissä. Se taantui pelkäksi Etelä-Afrikan lisäkkeeksi, jolle se tarjosi siirtotyövoimaa ja rautateiden kauttakulkureitin Rhodesiaan. Lyhytaikaiset yritykset uudistaa hallintoa ja aloittaa kaivostoiminta ja maatalouden kehittäminen 1930-luvulla kiistettiin kiivaasti johtavien tswanan päälliköiden toimesta sillä perusteella, että ne vain lisäisivät siirtomaahallintoa ja valkoista asutusta. Alue jakautui edelleen kahdeksaan pääosin itse hallinnoivaan ”heimojen” suojelualueeseen ja viiteen valkoisten uudisasukkaiden viljelyalueeseen, joista loput luokiteltiin kruunun (eli valtion) maiksi.
Bechuanalandin protektoraatin alisteisuuden Laajuus Etelä-Afrikan eduille paljastui vuonna 1950. Britannian hallitus kielsi Seretse Khaman pääsemästä ngwaton päälliköksi ja karkotti hänet Botswanasta kuudeksi vuodeksi. Tämä, kuten salaiset asiakirjat ovat sittemmin vahvistaneet, oli tyydyttääkseen Etelä-Afrikan hallitusta, joka vastusti Seretse Khaman avioliittoa valkoisen englantilaisen naisen kanssa aikana, jolloin rotuerottelua vahvistettiin Etelä-Afrikassa apartheidin aikana.