Calla

Calla, jompikumpi kahdesta arum-heimon (Araceae) erillisestä kasvilajista.

arumlilja eli vesiarum
arumlilja eli vesiarum

arumlilja eli vesiarum (Calla palustris).

Kurt Stueber / www.Biolib.

kallojen sukuun kuuluu yksi vedessä elävä luonnonvarainen kasvilaji, C. palustris, joka tunnetaan nimillä arumililja, vesiarum tai villikalla. Sitä esiintyy laajalti kosteissa paikoissa viileällä pohjoisella lauhkealla ja subarktisella alueella ja kasvaa helposti mudassa tai matalassa vedessä lampien reunoilla tai vesistöissä. Se on komea kasvi, ja sillä on sydämenmuotoiset lehdet, näyttävät valkoiset kukkalehdet (lapat) ja loistavien punaisten marjojen rykelmät. C. palustrisin mehu on voimakkaan myrkyllistä.

yleisnimenä ”calla” annetaan yleensä myös useille Zantedeschia-suvun lajeille, joita kutsutaan usein kallanliljoiksi. Kaikki kotoisin Etelä-Afrikasta, tärkein on yhteinen kukkakauppias calla (Z. aethiopica), tanakka yrtti, jolla on tuoksuva valkoinen lapa ja nuolenmuotoiset lehdet, jotka kumpuavat paksusta juurakosta. Se on suosittu sisäkasvi ja sitä kasvatetaan kaupallisesti leikkokukiksi. Lisäksi kasvatetaan kultaista eli keltaista kallanliljaa (”Z. elliottiana”), jolla on sydämenmuotoisemmat lehdet, ja vaaleanpunaista eli punaista kallanliljaa (”Z. rehmannii”). Täplikäs eli mustakurkkuinen kallanlilja (”Z. albomaculata”), jolla on valkopilkkuiset lehdet, on vaaleasta keltaiseen tai vaaleanpunaiseen vivahtava lapa, joka tyvestä vaihtelee sisältä purppuranruskeaan.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.