Comparison and Learning Practices of Piagetian and Information Processing Theory

moduulin 4 pohdinta (EDU 6132)

mitkä ovat joitakin yhtäläisyyksiä ja/tai eroja näiden kahden kehitysteorian välillä: Piaget (Moduuli 3) ja tietojenkäsittely (Moduuli 4)?

millaista oppimistoimintaa kullekin teorialle voi kuvata?

Piaget ’ n teorian mukaan älyllinen kehitys tapahtuu neljässä eri vaiheessa, jotka tunnetaan nimillä sensori-motorinen (syntymä 2-vuotiaaksi), pre-operationaalinen (2-7-vuotiaaksi), konkreettinen operatiivinen (7-11-vuotiaaksi) ja formaalinen operatiivinen (11-vuotiaaksi asti); iät ovat likimääräisiä. Älyllinen kehitys on jatkuvaa, mutta kehitysvaiheiden älylliset operaatiot ovat diskreettejä ja erilaisia. Oppija voi olla kahdessa eri vaiheessa eri oppiaineissa, ja oppiminen eri tahdissa eri vaiheissa. Vaiheet eivät pääty äkillisesti, vaan niillä on taipumus polkea pois. Yksi Piaget ’ n teorian tärkeä puoli on ajatus kognitiivisesta konfliktista, joka kuvaa tilannetta, jossa oppijalta puuttuu kognitiivinen rakenne tiettyjen ympäristöärsykkeiden ymmärtämiseksi (Pressley and McCormack, 2007, s. 66-67). Halu ratkaista tämä ristiriita motivoi oppijaa ratkaisemaan ongelman.

Information processing theory (IPT) esittää, että ihmiset käsittelevät informaatiota tietokoneohjelman tavoin analysoiden ympäristöstä tulevaa informaatiota symbolien manipuloinnin, prosessien ja muistin organisoinnin kautta. Jotkin järjestelmät ovat erityisiä ongelmakohtia (tarveharkinta ja suunnittelu), kun taas toiset ovat yleisiä ja aihepiiristä riippumattomia, kuten assosiatiivisen muistin järjestäminen (luettelot ja luettelorakenteet) (Simon, 1962, S. 151). IPT: hen kuuluvat huomiomekanismit tiedon tuomiseen, työmuisti tiedon aktiiviseen manipulointiin ja pitkäkestoinen muisti tiedon passiiviseen säilyttämiseen. Teorian mukaan lasten mielet kypsyvät kasvaessaan, mikä johtaa edistymiseen heidän kyvyssään käsitellä ja reagoida koettuun tietoon.

eräitä kehityksellisten muutosten selittämiseen käytettäviä tiedonkäsittelyn avainkäsitteitä ovat muun muassa muistiin, ajatteluun ja metakognitioon liittyvät prosessit eli tietoisuus ja ymmärrys omasta ajattelusta. Muistin tehtävänä on koodaus, tallennus ja haku. Ajatteluun kuuluu käsitteiden muodostaminen ja ongelmien ratkaiseminen. Metakognitio on funktio, joka saa aikaan oman ajattelun jatkuvan analyysin. Piaget ’ n teorian formaali operatiivinen henkilö kykenee metakognitioon.

Piagetian teoria ja tiedonkäsittelyteoriat ovat useasta asiasta yhtä mieltä. Nämä kaksi teoriaa heijastavat samaa informaation käsittelyn käsitettä, joka etenee monimutkaisuuden hierarkkisten tasojen kautta. Molemmat näyttävät osoittavan, että mieli toimii aktiivisen valinnan, organisoinnin ja kokemuksen yhdistämisen kautta olemassa olevaan tietoon. Molemmat pitävät lasta kehityksen ja oppimisen aktiivisena tekijänä, ja molemmat tunnistavat ikään liittyvät erot kognitiivisissa kyvyissä ja yrittävät selittää näitä eroja.

IPT korostaa kuitenkin jatkuvaa kehityskulkua, toisin kuin Piaget, joka esitti kehityksen tapahtuneen vaiheittain kerrallaan. Piaget käsitteli myös puhtaasti älyllisiä toimintoja erillään sosiaalisista, kulttuurisista tai ihmissuhdevaikutuksista. Piaget korosti tarvetta tutkia lasten päättelykykyä, mikä näkyy heidän ongelmanratkaisutapansa laajoissa strategisissa muutoksissa. Hänen mielestään vanhemmilla lapsilla, jotka ovat kasvaneet korkeampaan kehitysvaiheeseen, on paremmat loogiset puitteet ja strategiat. Hän ei yhdistänyt vanhempien lasten suurempaa tietopohjaa ja ihmissuhde – / kulttuuriyhdistyksiä heidän parempaan suoritukseensa (Slavin, 2005).

näiden kahden lähestymistavan erot perustuvat ikään liittyvien muutosten selityksiin. Yksi tapa, jolla tietojenkäsittelyteoreetikot selittävät ikään liittyviä eroja, keskittyy työmuistin lisääntyneeseen kapasiteettiin. Kail (2003) toteaa, että ”ikään liittyvä työmuistin muutos parantaa päättelyä ja ongelmanratkaisua lapsuus -, lapsuus-ja nuoruusiässä” (s. 74). Toisin kuin Piaget katsoi, suorituskyvyn muutokset johtuvat kehitysvaiheiden laadullisista muutoksista. Piaget antoi vain vähän arvoa toistuville altistuksille tai muistin kapasiteetille. Vaikka myöhemmin tutkijanurallaan Piaget myönsi, että muistin ja strategioiden välillä on yhteys, suurimman osan urastaan hän yritti erottaa muistin ymmärtämisestä.

Piagetin oppimisteorian perusteella alkeisluokan oppimistehtävien tulisi olla pääosin kinesteettisiä. Lapsille pitäisi antaa tehtäviä, jotka ovat käsillä, jotain, mitä he voivat fyysisesti tehdä ja kokeilla, kuten projekti, joka opettaa tiheyttä. Oppilaat saavat lasillisen vettä ja kananmunan. Niiden on ennustettava, kelluuko muna vai ei, jotta voidaan määrittää, mikä on tihein. Toimimalla fyysisesti kokeen pois, sen sijaan, että vain lukemalla siitä kirjasta, opiskelijat ymmärtävät ja käsittelevät tietoa niin, että he säilyttävät sen ja oppivat siitä. Oppilailla on jo tietoa vedestä ja siitä, mitä sille tapahtuu, kun sen sisälle laitetaan jotain. Se on tämä ennakkotieto, että he käyttävät hypoteesi varten uuden kokeen.

IPT: n Oppimistoimiin voi kuulua muistisääntöjä. Muistaaksesi planeettojen järjestyksen kauimmaisesta lähimmäksi aurinkoa, käytä muistisääntöä: hyvin iäkäs äitini tarjoili meille juuri yhdeksän pizzaa (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Pluto) (Feden and Vogel, 2003). Planeettojen nimien järjestys liittyy taustalla olevaan käsitteeseen, jolla on merkitys. Vaikka taustalla oleva käsite on keinotekoinen, sitä voidaan käyttää lähtökohtana tiedon säilyttämiselle, kunnes sinulla on mahdollisuus syväprosessoida sitä. Tämän muistisäännön laatiminen ja harjoittelu käyttää IPT: n toista ominaisuutta, joka muuttaa lyhytaikaisen muistin pitkäaikaiseksi.

Feden, P. D., & Vogel, R. M. (2003). Opetusmenetelmät: kognitiotieteen soveltaminen opiskelijoiden oppimisen edistämiseksi. McGraw-Hill.

Kail, R. V. (toim.). (2003). Advances in child development and behavior, Vol. 31. San Diego, CA: Academic Press.

Pressley, M. & McCormick, C. B. (2007). Lapsen ja nuoren kehitys kasvattajille. New York, NY: Guilford Press.

Simon, H. A. 1962. Tiedonkäsittelyteoria älyllisestä kehityksestä. Monographs of the Society for Research on Child Development 6 (2, Serial No. 27), 150-161.

Slavin, R. E. (2005). Kasvatuspsykologia: teoria ja käytäntö. Allyn ja Bacon.