Edellisissä vaaleissa Yhdysvallat peruutti eniten kehittyneitä maita äänestysaktiivisuudessa

Jos ennakkoäänestyksen trendeistä on mitään viitteitä, ennätysmäärä amerikkalaisia voisi äänestää vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Tätä kirjoitettaessa yli 100 miljoonaa ennakkoääntä on annettu postitse tai henkilökohtaisesti – yli kaksi kolmasosaa vuoden 2016 kokonaisäänimäärästä.

vuoden 2020 äänestysprosenttien lopullista arviota ei saada vielä vähään aikaan marraskuun jälkeen. 3. Mutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa lähes 56 prosenttia Yhdysvaltain äänestysikäisistä antoi äänensä. Se oli hienoista nousua vuodesta 2012, mutta vähemmän kuin ennätysvuonna 2008, jolloin äänestysaktiivisuus ylitti 58 prosenttia äänestysikäisistä.

Joten miten äänestysaktiivisuus Yhdysvalloissa verrattuna äänestysaktiivisuuteen muissa maissa? Se riippuu hyvin paljon siitä, mitä maata katsot ja mitä mittatikkua käytät.

Valtiotieteilijät määrittelevät äänestysaktiivisuuden usein niin, että annetut äänet jaetaan hyväksyttyjen äänestäjien määrällä. Mutta koska tukikelpoisten äänestäjien arviot eivät ole helposti saatavilla monissa maissa, perustamme kansalliset äänestysvilkkausvertailumme äänestysikäisen väestön (tai VAP: n) arvioihin, jotka ovat helpommin saatavilla, sekä rekisteröityneisiin äänestäjiin. (Lue lisää ”miten teimme tämän”.)

kaiken kaikkiaan marraskuussa 2016 18 vuotta täyttäneitä amerikkalaisia oli 245,5 miljoonaa, joista noin 157,6 miljoonaa ilmoitti Census Bureaun arvioiden mukaan rekisteröityneensä äänestämään. Hieman yli 137.5 miljoonaa ihmistä kertoi väestönlaskennan he äänestivät tuona vuonna, hieman suurempi kuin todellinen äänimäärä sopii yhteen-lähes 136,8 miljoonaa, mukaan luvut kokoamat Office of Clerk Yhdysvaltain edustajainhuoneen (jotka sisältävät Yli 170,000 tyhjiä, pilaantunut tai muuten nolla äänestysliput). Tutkijat ovat jo pitkään panneet merkille tällaisen liioittelun; tämän analyysin vertailuissa ja kaavioissa käytetään edustajainhuoneen virkailijan lukua sekä International Institute for Democracy and Electoral Assistance-tutkimuslaitoksen ja yksittäisten valtioiden tilasto-ja vaaliviranomaisten tietoja.

VAP: n 55,7 prosentin äänestysprosentti vuonna 2016 jättää USA: n jälkeen useimmista Vertaisistaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä, jonka jäsenistä suurin osa on pitkälle kehittyneitä demokraattisia valtioita. Kun tarkastellaan kunkin OECD-maan viimeisintä maanlaajuista vaalia, Yhdysvalloissa on 30. sija 35 maasta, joista tiedot ovat saatavilla.

OECD-maiden korkeimmat äänestysprosentit olivat Turkissa (89% äänestysikäisistä), Ruotsissa (82,1%), Australiassa (80,8%), Belgiassa (77,9%) ja Etelä-Korea (77,9%). Sveitsissä äänestysprosentti on jatkuvasti OECD: n alhaisin: vuoden 2019 liittopäivävaaleissa äänesti vain 36 prosenttia Sveitsin äänestysikäisistä.

yksi tekijä Australian ja Belgian jatkuvasti korkeisiin äänestysprosentteihin voi olla se, että ne ovat 21 maan joukossa ympäri maailmaa, joista kuusi OECD: ssä, jonkinlaisessa pakollisessa äänestyksessä. Yhdessä Sveitsin kantonissa on myös pakollinen äänestäminen.

vaikka pakkoäänestyslakeja ei aina noudateta tiukasti, niiden läsnäololla tai puuttumisella voi olla dramaattisia vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi Chilessä äänestysaktiivisuus romahti sen jälkeen, kun maa siirtyi pakollisesta äänestämisestä vapaaehtoiseen äänestämiseen vuonna 2012 ja alkoi automaattisesti laittaa kaikkia äänestyskelpoisia kansalaisia äänestysluetteloihin. Vaikka käytännössä kaikki äänestysikäiset kansalaiset olivat rekisteröityneet äänestämään Chilen vuoden 2013 vaaleissa, äänestysprosentti presidenttikisassa romahti 42 prosenttiin, kun se vuonna 2010 oli vielä voimassa pakkoäänestyslaki, 87 prosenttiin. (Äänestysprosentti nousi hieman vuoden 2017 presidentinvaaleissa, 49 prosenttiin rekisteröityneistä äänestäjistä.)

Chilen tilanne viittaa vielä yhteen mutkistavaan tekijään, kun vertaillaan eri maiden äänestysprosentteja: erotteluun siitä, kuka on äänioikeutettu ja kuka on rekisteröitynyt äänestämään. Monissa maissa kansallinen hallitus ottaa johtoaseman ihmisten nimien saamisessa rullille – joko rekisteröimällä heidät automaattisesti, kun he ovat oikeutettuja (kuten esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa) tai aggressiivisesti etsimällä ja rekisteröimällä oikeutettuja äänestäjiä (kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Australiassa). Äänestysaktiivisuus näyttää siis melko samanlaiselta riippumatta siitä, onko kyseessä äänestysikäinen väestö vai rekisteröitynyt äänestäjä.

Yhdysvalloissa rekisteröinti on sen sijaan hajautettua ja lähinnä yksilön vastuulla. Ja rekisteröityneet Äänestäjät edustavat paljon pienempi osuus mahdollisista äänestäjistä Yhdysvalloissa kuin monissa muissa maissa. Yhdysvaltain äänestysikäisestä väestöstä vain noin 64% (ja äänestysikäisistä 70%) oli rekisteröity vuonna 2016, kertoo väestönlaskentavirasto. Yhdysvalloissa osuus on paljon alhaisempi kuin monissa muissa OECD-maissa: esimerkiksi ÄÄNESTYSIKÄISEN väestön osuus on Britanniassa 92% (2019), Kanadassa 93% (2019), Ruotsissa 94% (2018) ja Slovakiassa 99% (2020). Luxemburgin työttömyysaste on myös alhainen (54%), vaikka se onkin erikoistapaus, koska lähes puolet pienen maan väestöstä on ulkomailla syntyneitä.

tämän vuoksi pelkästään rekisteröityneisiin äänestäjiin perustuvat äänestysvilkkausvertailut eivät välttämättä ole kovin mielekkäitä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa äänestysprosentti vuonna 2016 oli 86,8% rekisteröityneistä äänestäjistä, viidenneksi korkein OECD-maista ja toiseksi korkein ilman pakollista äänestämistä. Mutta rekisteröityjä äänestäjiä Yhdysvalloissa. ovat paljon enemmän itse valittu ryhmä, jo todennäköisemmin äänestää, koska he näkivät vaivaa rekisteröityä itse.

äänestysprosentin laskemiseen on vielä useampia tapoja. Floridan yliopiston politiikan tutkija Michael McDonald, joka johtaa Yhdysvaltain Vaaliprojektia, arvioi äänestysprosentin osuutena ”äänestyskelpoisesta väestöstä” vähentämällä äänestysikäisistä ei-kansalaisista ja kelpaamattomista rikollisista äänestysikäiset ja lisäämällä hyväksyttävät ulkomaiset Äänestäjät. Näillä laskelmilla Yhdysvaltain äänestysprosentti kohenee jonkin verran, 60,1 prosenttiin vuoden 2016 äänestyskelpoisesta väestöstä. McDonald ei kuitenkaan laske vertailukelpoisia arvioita muille maille.

mitattiinpa niitä miten tahansa, Yhdysvaltain äänestysprosentit ovat viime vuosikymmeninä olleet melko tasaisia, huolimatta vaaleista toiseen tapahtuvasta vaihtelusta. Vuodesta 1976 äänestysikäisten äänestysaktiivisuus on pysynyt 8,5 prosenttiyksikön vaihteluvälissä-vuoden 1996 vajaasta 50 prosentista, jolloin Bill Clinton valittiin uudelleen, hieman yli 58 prosenttiin vuonna 2008, jolloin Barack Obama voitti Valkoisen talon. Äänestysaktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri rotujen, etnisten ryhmien ja ikäryhmien välillä.

useissa muissa OECD-maissa äänestysaktiivisuus on ajautunut viime vuosikymmeninä alemmaksi. Kreikassa on kirjoilla pakkoäänestyslaki, vaikka sitä ei ole pantu täytäntöön; äänestysaktiivisuus maassa parlamenttivaaleissa laski vuoden 2000 89 prosentista viime vuoden 63,5 prosenttiin. Norjan viimeisimmissä parlamenttivaaleissa vuonna 2017 70,6 prosenttia äänestysikäisestä väestöstä antoi äänioikeuden-alhaisin äänestysprosentti ainakin neljään vuosikymmeneen. Ja Sloveniassa innostuksen purkaus seurasi maan itsenäistymistä Jugoslaviasta vuonna 1992, jolloin 85% äänestysikäisestä väestöstä äänesti-mutta äänestysaktiivisuus on laskenut lähes 31 prosenttiyksikköä kahden ja puolen vuosikymmenen demokratian aikana ja vajonnut 54,6 prosenttiin vuonna 2018.

sen sijaan äänestysaktiivisuus viime vaaleissa on noussut useissa OECD-maissa. Kanadan äänestysprosentti kaksissa viimeisimmissä parlamenttivaaleissa (2015 ja 2019) oli yli 62%, korkein sitten vuoden 1993. Viime helmikuussa pidetyissä Slovakian parlamenttivaaleissa lähes kaksi kolmasosaa (65.4%) äänestysikäisistä äänesti, kun vuonna 2016 heitä oli 59,4%. Ja Unkarin vuoden 2018 parlamenttivaaleissa äänesti lähes 72 prosenttia äänestysikäisistä, kun vuonna 2014 heitä oli 63,3 prosenttia.

Huom: Tämä on päivitys alun perin 6.toukokuuta 2015 julkaistuun viestiin.