elämä on makeaa Ruotsille ilman euroa
valtiovarainministerin rääväsuu nosti useamman kulmakarvan. Hän oli ennen vankkumaton euron kannattaja. Nyt hän vähätteli Euroopan unionin yhteisvaluutan merkitystä taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Eikö viime syyskuussa valtaan noussut Ruotsin Uusi keskustaoikeistolainen hallitus luvannut sosiaalidemokraattien vuosien penseän innostuksen jälkeen EU-myönteisemmän kannan?
EU: n valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa Berliinissä 20. huhtikuuta Borg sanoi: ”En usko, että Ruotsilla pitäisi olla kiire euroon. Ulkona pysymisestä ei ole ratkaisevaa haittaa, kunhan olemme valmiita pitämään julkisen talouden hyvässä järjestyksessä ja harjoittamaan hyvää, investointeja houkuttelevaa talouspolitiikkaa.”
39-vuotias entinen pankkiekonomisti, jolla oli tavaramerkkinsä korvakoru ja poninhäntä, myönsi itse yliarvioineensa kruunun säilyttämisen kielteiset vaikutukset talouteen, kun hän kannatti ”Kyllä” euroa Ruotsin vuoden 2003 kansanäänestyksessä. Kansalaisäänestyksessä yhteisvaluutta hylättiin äänekkäästi: 56 prosenttia vastusti ja 42 prosenttia kannatti sitä.
nyt aurinkoisissa kasvuluvuissa paistatteleva Ruotsi ei näe kovin suurta tarvetta liittyä euroon. Vuonna 2006 Ruotsin talous kasvoi 4,4% bruttokansantuotteesta (BKT), kun se vuonna 2005 oli 2,9% Kansainvälisen valuuttarahaston lukujen mukaan. Euroalue sen sijaan oli ikionnellinen siitä, että pitkään odotettu elpyminen nosti BKT: n kasvun viime vuonna 2,6 prosenttiin, kun se vuonna 2005 oli ollut 1,4 prosenttia.
vuosia jatkunut tasainen kasvu ja hallitsemattomat budjettialijäämät euroalueen kolmessa suurimmassa taloudessa Saksassa, Italiassa ja Ranskassa ovat heikentäneet euron houkuttelevuutta ruotsalaisten silmissä.
”näyttää enemmänkin siltä, että useiden maiden, jotka ovat olleet hyviä uudistamaan talouttaan, talouskasvu on kovaa. Suomelle, Ruotsille ja Britannialle euro ei ole ollut ratkaiseva niiden hyvän taloudellisen tuloksen kannalta, Borg sanoi. Todellisuudessa eurojäsen Suomi kirjasi vuonna 2006 reippaan 5,5 prosentin kasvun, kun taas Iso-Britannia pärjäsi 2.7% yhteisvaluutan ulkopuolella.
tärkeämpiä tekijöitä ovat valtiovarainministerin mukaan tuote-ja työmarkkinoiden uudistukset, hyvä yritysilmapiiri, koulutus ja työvoiman kyky omaksua uutta teknologiaa. Borg lisäsi, että rahaliitto ei ole aiheuttanut eurojäsenvaltioille suurta tuottavuushyppyä tai kauppaa sen jälkeen, kun se käynnistettiin vuonna 1999.
Ruotsin aiemmat sosiaalidemokraattiset valtiovarainministerit olivat turhautuneita euroalueen valtiovarainministerien, euroryhmän, esitellessä monia tärkeitä päätöksiä, jotka sitten täytyisi hyväksyä koko Euroopan unionissa, Borgin mukaan ”outit” eivät menettäneet poliittista vaikutusvaltaansa keskeisissä EU-kysymyksissä.
Euroopan komissio vältti kommentoimasta Borgin analyysia.
mutta Ruotsin liike-elämä on eri mieltä maan valtiovarainministerin kanssa.
RKP: n pääekonomisti Stefan Fölster sanoi: ”Investoinnit ja työllisyys ovat kehittyneet tähän asti suhteellisen heikosti jopa euromaihin verrattuna. Sekä ruotsalaiset että ulkomaiset yritykset sanovat, että euron ulkopuolella oleminen vaikuttaa investointipäätöksiin negatiivisesti.”
Ruotsin kauppaneuvosto on laskenut, että eurojäsenyys olisi lisännyt Ruotsin ulkomaankauppaa 13 prosenttia vuodessa eli noin 13 miljardia euroa kukin viennistä ja tuonnista.
keskustaoikeistolainen hallitus on ilmoittanut, ettei se ota eurojäsenyyttä puheeksi nelivuotisen toimikautensa aikana kunnioituksesta vuoden 2003 kansanäänestystä kohtaan. Bord kuitenkin myönsi, että euroalueen ulkopuolelle jäämisen taloudellinen ja poliittinen hinta todennäköisesti nousee, kun useampi EU-maa ottaa käyttöön yhteisvaluutan. Pääministeri Fredrik Reinfeldt on samaa mieltä.
euroalueen jäsenyyden suuri kasvu ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä lähiaikoina. Ruotsin Baltian naapurimaiden Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan ei odoteta liittyvän ennen vuotta 2012.
Ruotsin osalta euron käyttöönoton ehdoton edellytys on, että yleinen mielipide heilahtelee kruunun hylkäämisen puolesta.
euron kannattajat voivat vihdoinkin muuttua optimistisemmiksi – EU on saavuttanut Ruotsissa uudet, joskin maltilliset suosionkorkeudet. Mielipidemittaukset osoittavat, että ruotsalaiset arvostavat EU: n roolia elintarvikkeiden hintojen laskemisessa ja ympäristönsuojelussa, erityisesti ilmaston lämpenemisen torjumisessa.