Hominin

Hominiini kuuluu mihin tahansa kädellisten heimoon Hominini, luokitteluun, johon katsotaan yleisesti kuuluvan vain ihmiset (suku Homo), simpanssit (Pan) ja niiden sukupuuttoon kuolleet esi-isät. Hominini on Hominidae-heimon (ihmiset, simpanssit, gorillat) alaheimoon homininae (ihmiset, simpanssit, gorillat ja orangit) kuuluva heimo.

simpanssit ja ihmiset sijoitetaan homininiin niiden huomattavien anatomisten ja biokemiallisten yhtäläisyyksien vuoksi ja koska tutkimusten mukaan simpanssit ovat homon lähimpiä eläviä sukulaisia. Simpansseilla ja ihmisillä onkin yli 98 prosentin geneettinen samankaltaisuus (KS.simpanssiartikkeli).

kuitenkin lukuisten fyysisten erojen lisäksi—simpansseilla on harvoin sydänkohtauksia, ne ovat vastustuskykyisiä Plasmodium falciparum—bakteerin aiheuttamalle malarialle, eivätkä esimerkiksi käy läpi vaihdevuosia (Wood 2006) – on huomattava, että ihmiset määrittelevät itsensä morfologian ja DNA: n rakenteen lisäksi myös kulttuurin, psykologian, älykkyyden, käyttäytymisen, uskonnon ja muiden näkökohtien perusteella. Näin ihmisten ja simpanssien välillä on silmiinpistävä kuilu. (Katso simpanssit ja ihmiset, Hominidae, ja Homo sapiens ainutlaatuisuus ihmisten.)

yleiskatsaus Hominini-luokitukseen

kädellisten luokitukseen on tehty useita tarkistuksia vuosien varrella, 1960-luvulta lähtien, jolloin ihmiset olivat ainoa elossa oleva laji Hominidae-heimossa, tähän päivään asti, jolloin on tavallista sijoittaa simpansseja, gorilloja ja orankeja myös Hominidae-heimoon. On myös muita taksonomisia järjestelmiä, kuten nykyisten ja sukupuuttoon kuolleiden simpanssien ja gorillojen sijoittaminen heimoon Panidae, orankien sijoittaminen historialliseen ryhmään Pongidae ja ihmisten sijoittaminen heimoon Hominidae.

taksonin homininin synty on seurausta nykyisestä ajatuksesta, jonka mukaan vähiten samannäköinen trikotomialaji olisi erotettava kahdesta muusta. Näin orangit erotetaan alaheimoon Ponginae, kun taas muut suuret apinat sijoitetaan alaheimoon Homininae. Eri menetelmillä (proteiinierot, DNA-erot jne.), on päätelty, että haarautumiskohta ihmisten ja simpanssien välillä on uudempi kuin simpanssien ja gorillojen välillä, mikä viittaa siihen, että simpanssit ovat homon lähimpiä elossa olevia sukulaisia. (Mayr 2001)). Gorillat jaetaan heimoon Gorillini, kun taas nykyiset ja sukupuuttoon kuolleet ihmiset ja simpanssit sijoitetaan heimoon Hominini.

olemassa oleva Hominoidiperhe

simpanssien ja ihmisten anatominen ja biokemiallinen samankaltaisuus on todellakin silmiinpistävää. Eri tutkimukset osoittavat, että heillä on noin 98-99, 4 prosenttia niiden DNA yhteistä (Wildman et al. 2003, Wood 2006). Esimerkiksi simpanssien ja ihmisten väliset vertailut proteiinisekvenssien, alleelierojen ja DNA: n heteroduplex-sulamispisteiden suhteen osoittavat yli 98 prosentin identiteetin (King and Wilson 1975; Wood 2006). Ebersberger ym. (2002) löysi eron vain 1,24 prosenttia, kun hän linjasi 1,9 miljoonaa simpanssin DNA: n nukleotidia ja vertasi niitä vastaaviin ihmisen perimän sekvensseihin (Wood 2006). Käyttämällä 4,97 miljoonaa nukleotidiosaa DNA: sta ihmisen kromosomista 7 ja vertaamalla simpanssien ortologioihin saatiin vain 1,13 prosenttia yhteensopimattomuuksia (Liu et al. 2003). Muita biokemiallisia vertailuja on nähtävissä simpansseja käsittelevässä artikkelissa.

Mannin ja Weissin vuoden 1996 ehdotuksessa heimo Hominini sisälsi erilliset alaheimot Panina ja Hominina. Homo-suku, ja päätellen kaikki kaksijalkaiset apinat, on itsessään vain hominina-alaluokassa, kun taas Pan on Panina-alaluokassa.

simpanssit muistuttavat ihmisiä niin paljon, että jotkut tutkijat ovat esittäneet kahden simpanssilajin, troglodytesin ja paniscus, kuuluvan sapiensin kanssa Homo-sukuun Panin sijaan. Tietenkin tämä jälleen tarkastellaan vain anatomisia ja geneettisiä eroja, eikä kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää sosiaalisia, psykologisia, uskonnollisia ja muita tekijöitä.

Pan/Homo split

tutkimalla proteiineja, vertaamalla DNA: ta ja käyttämällä molekyylikelloa (menetelmä evoluution laskemiseksi geenien mutatoitumisnopeuden perusteella) tutkijat uskovat, että thePan / Homo split tapahtui noin 5-8 miljoonaa vuotta sitten (Mayr 2001, Physorg 2005). Eräs tutkimus, jossa hyödynnettiin 167 ydinproteiinia koodaavaa geeniä, osoitti jakautumisen olevan noin 5-7 miljoonaa vuotta sitten (Kumar et al. 2005), kun taas toinen analyysi, jossa hyödynnettiin 20 miljoonaa yhtenäistä emäsparia, paljasti, että ihmisen ja simpanssin lajiutuminen tapahtui alle 6,3 miljoonaa vuotta sitten ja luultavasti myöhemminkin, kuten 5,4 mya (Patterson et al. 2006). Tässä myöhemmässä tutkimuksessa verrattiin keskeisiä geenisekvenssejä sen sijaan, että olisi tarkasteltu ihmisen ja simpanssin välisiä keskimääräisiä geneettisiä eroja. Mielenkiintoista on, että tämä myöhempi tutkimus väittää, että kromosomi X: n tutkiminen osoittaa piirteitä, jotka voitaisiin parhaiten selittää, jos simpanssin ja ihmisen sukulinjat aluksi eroaisivat toisistaan, mutta myöhemmin vaihtaisivat geenejä ennen lopullista erottumista.

Kumar ym. (2005) huomaa, että hypoteesit ”ihmisen ja simpanssin eroavaisuuksien ajoituksesta vaativat tarkempia fossiilipohjaisia kalibrointeja.”On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että mitään halkion puoleista Fossiililajia ei ole määritetty; kaikki sukupuuttoon kuolleet suvut ovat Homo-suvun esi-isiä tai niiden jälkeläisiä. Esimerkiksi Mayr (2001) toteaa, että 6-13 miljoonan vuoden takaa ei ole löydetty yhtään hominidifossiilia (sanan suppeassa merkityksessä sisältäen ihmiset ja heidän sukulaisensa) eikä fossiilisia simpansseja. Sekä Orrorin että Sahelanthropus olivat kuitenkin olemassa jakautumisen aikoihin, joten ne saattavat olla esi-isiä sekä ihmisille että simpansseille.

vuonna 2002 Tšadista löydettiin 6-7 miljoonaa vuotta vanha fossiilinen kallo, jonka löytäjät ovat antaneet sille lempinimen ”Toumaï” ja joka on virallisesti luokiteltu sahelanthropus tchadensikseksi, ja se on mahdollisesti varhaisin koskaan löydetty hominidifossiili. Ikänsä lisäksi Toumaïlla, toisin kuin 3-4 miljoonaa vuotta nuoremmalla gracile australopithecinellä, jota kutsutaan nimellä ”Lucy”, on suhteellisen litteät kasvot ilman muilla esi-Hominideilla nähtyä näkyvää kuonoa. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että tämä aiemmin tuntematon laji saattaa itse asiassa olla nykyihmisen suora esi-isä (tai ainakin läheistä sukua suoralle esi-isälle). Toiset väittävät, että yksi fossiili ei riitä tällaisen väitteen esittämiseen, koska se kumoaisi yli 100 vuotta kestäneen antropologisen tutkimuksen johtopäätökset. Vaikka jotkut tutkijat väittävät, että se on vain naarasgorillan kallo, toiset ovat kutsuneet sitä tärkeimmäksi hominiinifossiiliksi sitten Australopithecuksen.

• Ebersberger, I., D. Metzler, C. Schwarz ja S. Paabo. 2002. Genomewide vertailu DNA sekvenssejä ihmisten ja simpanssien. American Journal of Human Genetics 70: 1490-97.
• King, M. C. ja A. C. Wilson. 1975. Evoluutio kahdella tasolla ihmisillä ja simpansseilla. Science 188: 107-116
• Kumar, S., A. Filipski, V. Swarna, A. Walker ja S. B. Hedges. 2005. Ihmisen ja simpanssin välisen hajaannuksen molekyylikaudelle asetetaan luottamusrajat. Joulukuuta 2005. Viitattu 8. Maaliskuuta 2007.
• Liu, G., NISC Comparative Sequencing Program, S. Zhao, J. A. Bailey, S. C. Sahinalp, C. Alkan, E. Tuzun, E. D. Green ja E. E. Eichler. 2003. Kädellisten genomivariaation analyysi paljastaa ihmisen perimän toistovetoisen laajenemisen. Genomitutkimus 13: 358-68.
• Mann, A. ja M. Weiss. 1996. Hominoidifylogeny and taxonomy: a consideration of the molecular and fossil evidence in an historical perspective. Molecular Fylogenetics and Evolution 5(1): 169-181.
• Mayr, E. 2001. Mitä Evoluutio On. New York: Peruskirjat. ISBN 0465044255
• Patterson, N., D. J. Richter, S. Gnerre, E. S. Lander ja D. Reich. 2006. Geneettisiä todisteita ihmisten ja simpanssien monimutkaisesta lajiutumisesta. Nature 441: 1103-1108.
• Physorg. 2005. Tutkijat rajaavat aikarajoja ihmiselle, simpanssi lohkaisi. Physorg.com. Viitattu 21. Joulukuuta 2005.
• Wildman, D. E., M. Uddin, G. Liu, L. I. Grossman ja M. Goodman. 2003. Implications of natural selection in shaping 99,4% nonynonymous DNA identity between humans and chimpanzes: Enlarging genus Homo. Proceedings of the National Academy of Sciences 100: 7181-88.
• Wood, T. C. 2006. Simpanssien perimä ja biologisen samankaltaisuuden ongelma. Occassional Papers of the BSG 7: 1-18.