Ilveksen tähdistö

Ilveksen tähdistö sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla. Se edustaa Ilvestä, eikä siihen yleensä liity mitään myyttejä.

Ilves on yksi niistä useista tähdistöistä, jotka puolalainen tähtitieteilijä Johannes Hevelius otti käyttöön 1600-luvulla.

Hevelius loi tähdistön täyttääkseen suhteellisen suuren aukon kahden viereisen tähdistön, Aurigan ja Ursa Majorin, välillä. Hän nimesi sen Ilvekseksi, koska se oli melko heikko ja sen näkemiseen tarvittiin Ilveksen näkö. Alfa Lyncisiä lukuun ottamatta tähdistössä ei ole yhtään neljättä magnitudia kirkkaampaa tähteä.

faktat, sijainti & kartta

Ilves on kooltaan 28: s tähdistö, jonka pinta-ala on 545 neliöastetta. Se sijaitsee pohjoisen pallonpuoliskon toisella kvadrantilla (NQ2) ja näkyy leveysasteilla välillä +90° ja -55°. Naapurivaltiot ovat Auriga, Camelopardalis, Cancer, Gemini, Leo, Leo Minor ja Ursa Major.

Lynx kuuluu Ursan tähdistösukuun yhdessä Boötesin, Camelopardaliksen, Canes Venaticin, Coma Berenicesin, Corona Borealiksen, Dracon, Leo Minorin, Ursa Majorin ja Ursa Minorin kanssa.

Lynx sisältää viisi tähteä, joilla on tunnettuja planeettoja, eikä sillä ole Messier-kohteita. Tähdistön kirkkain tähti on Alfa Lyncis, jonka näennäinen magnitudi on 3,13. Tähdistöön ei liity meteoriparvia.

Ilves sisältää viisi nimettyä tähteä. Kansainvälisen tähtitieteellisen Unionin (IAU) virallisesti hyväksymien tähtien nimet ovat Absolutno, Alsciaukat, Gloas, Koit ja Stribor.

Ilveksen tähdistön kartta, IAU: n ja taivaan&Teleskooppilehti

STORY

Hevelius nimesi tähdistön Ilveksen mukaan, koska se on suhteellisen heikko ykkönen. Hän kirjoitti teoksessaan Prodromus astronomiae, että vain ne, joilla on näköyhteys Ilvekseen, voivat nähdä sen. Teos on keskeneräinen teos, jonka Heveliuksen vaimo julkaisi noin vuonna 1690, muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen. Oheisessa tähtiluettelossa Hevelius kutsui tähdistöä nimellä ”Ilves, sive Tigris” – Ilves tai tiikeri.

vaikka ei tiedetä, oliko Heveliuksella mielessä mitään myyttejä, kun hän nimesi tähdistön, mytologiassa on hahmo, joka saattaa liittyä tähdistön nimeen. Iasonin ja argonauttien kanssa purjehtineella lynkeuksella sanottiin olevan kaikista ihmisistä tarkin näkö ja hän saattoi jopa nähdä asioita maan alla. Hän osallistui kaksoisveljensä Idaksen kanssa kultaisen taljan retkikuntaan.

kreikkalainen tähtitieteilijä Ptolemaios dokumentoi osan Ilveksen tähdistä 2.vuosisadalla, mutta vain Ursa Majorin lähellä olevina ”muotoutumattomina” tähtinä, eikä minkään tähdistön osana.

Ilveksen päätähdet

α Lyncis (Alpha Lyncis)

Alfa Lyncis on näennäisen magnitudiltaan 3,13 ja sijaitsee noin 203 valovuoden päässä aurinkokunnasta. Se kuuluu spektriluokkaan K7 III, eli se on oranssi jättiläinen, joka on siirtynyt pääjaksovaiheen ohi ja kuluttanut ytimessään olevan vedyn loppuun.

Alfa Lyncis on Ilveksen kirkkain tähti ja tähdistön ainoa tähti, jolla on Bayer-nimitys (kreikkalainen kirjain ja tähdistön nimi genetiivimuodossa). Ilveksen muut tähdet käyttävät Flamsteed-numeroita. Alpha Lyncis tunnetaan joskus myös nimellä Elvashak.

tähden säde on 55 kertaa aurinko ja se on noin 673 kertaa Aurinkoa valovoimaisempi.

Alsciaukat – 31 Lyncis

Alsciaukat on Ilveksen ainoa tähti, jolla on erisnimi. Se on johdettu arabian kielen sanasta aš-šawkat, joka tarkoittaa piikkiä.”Tähteä kutsutaan joskus myös Mabsuthatiksi, arabialaisesta al-mabsūtah-sanasta ”ojennettu (tassu).”

tähti muistuttaa säteeltään ja massaltaan hyvin paljon Alfa Lyncistä. Molemmilla tähdillä on karkeasti ottaen kaksi Auringon massaa ja ne ovat noin 1,4 miljardia vuotta vanhoja. Alpha Lyncisin tavoin Alsciaukat on oranssi jättiläinen, joka kuuluu spektriluokkaan K4.5 III.

31 Lyncis on myös muuttuva tähti ja tunnetaan joskus nimellä BN Lyncis. Sen kirkkaus vaihtelee vain hieman, 0,05 magnitudia, mutta tämä viittaa siihen, että tähti muuttuu lopulta Miran (Omicron Ceti) kaltaiseksi pitkän ajan muuttujaksi Cetuksen tähdistössä.

Alsciaukat on Ilveksen neljänneksi kirkkain tähti. Sen visuaalinen magnitudi on 4,25 ja se on noin 389 valovuoden päässä.

38 Lyncis

38 Lyncis on tähdistön toiseksi kirkkain tähti. Sen visuaalinen magnitudi on 3,82 ja se on noin 122 valovuoden päässä. Se kuuluu spektriluokkaan A1V.

38 Lyncis on itse asiassa binääritähti, joka koostuu läheisestä parista, jota erottaa toisistaan vain 2,6 kaarisekuntia. Kirkkaampi komponentti on Luokan A3 vetyä fuusioiva kääpiö, jolla on seuralaisenaan kuudennen magnitudin tähti, joko luokan A4 tai A6 kääpiö. Järjestelmän pääkomponentti on 31 kertaa Aurinkoa valovoimaisempi. Se on nopea kiertäjä, jonka nopeus päiväntasaajalla on yli 190 km/s, ja se suorittaa pyörimisen alle 15 tunnissa.

12 Lyncis

12 Lyncis on spektrityypin A3V tähti, jonka näennäinen magnitudi on 4,86 ja joka on noin 229 valovuoden päässä. Se on todellisuudessa kolmoistähtijärjestelmä, jossa toinen komponentti on 1,7″ päässä primaarista ja kiertää sitä 699 vuoden jaksolla ja kolmas komponentti erottaa 8,7″ primaarista.

19 Lyncis

19 Lyncis on binäärinen tähti, jonka visuaalinen magnitudi on 5,80. Järjestelmän pääkomponentti on 468 valovuoden päässä oleva B8V-luokan tähti ja seuralainen kuuluu spektriluokkaan K5III ja on noin 1148 valovuoden päässä Auringosta.

6 Lyncis

6 Lyncis on spektrityypin k0iv alalaji, joka on 15 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Sen näennäinen magnitudi on 5,88 ja se on noin 182 valovuoden päässä. Tähden kiertoradalta löydettiin ainakin 2,4 Jupiterin massainen planeetta heinäkuussa 2008. Se kiertää tähteä 899 päivän jaksolla.

HD 75898

HD 75898 on spektrityyppiin G0IV kuuluva keltainen alijättiläistähti, jonka visuaalinen magnitudi on 8,04 ja joka sijaitsee 262,82 valovuoden päässä Auringosta. Tähden arvioitu ikä on vain 3,8 miljardia vuotta. HD 75898 on 28% massiivisempi ja 60% suurempi kuin Aurinko, ja sillä on kolme kertaa Auringon luminositeetti. Tähteä kiertävä planeetta löydettiin tammikuussa 2007. Sen kiertoaika on noin 418,2 päivää.

DEEP SKY OBJECTS in LYNX

NGC 2419 (Caldwell 25) – intergalaktinen vaeltaja

NGC 2419, tunnetaan myös nimellä intergalaktinen Kulkuri tai intergalaktinen vaeltaja, on pallomainen tähtijoukko, jonka visuaalinen magnitudi on 9,06. Se on Shapley II-luokan tähtijoukko,eli sen keskiosa on hyvin keskittynyt.

Galaksienvälinen vaeltaja (NGC 2419), kuva: Adam Block, Mount Lemmon SkyCenter, University of Arizona

klusteri sai lempinimensä, koska sen ei alun perin uskottu olevan Linnunrataa kiertävällä radalla. Tämä on todistettu vääräksi sittemmin: NGC 2419 kestää noin kolme miljardia vuotta saada kiertorata galaksimme ympäri. Se on 300 000 valovuoden päässä galaktisesta keskuksesta ja noin 275 000 valovuoden päässä aurinkokunnasta. Se on yksi kaukaisimmista pallomaisista tähtijoukoista sekä galaktisesta keskuksesta että auringosta, lähes kaksi kertaa niin kaukana kuin Suuri Magellanin pilvi Doradon tähdistössä.

tähtijoukon löysi saksalaissyntyinen Brittiläinen tähtitieteilijä William Herschel 31.joulukuuta 1788.

NGC 2419: n uskottiin alun perin olevan tähti. Amerikkalainen tähtitieteilijä Carl Lampland havaitsi, että kyseessä oli todellisuudessa pallomainen tähtijoukko.

UFOGALAKSI – NGC 2683

NGC 2683 on Ilveksessä esiintyvä pitelemätön spiraaligalaksi. Maasta katsottuna se näyttää lähes reunamaiselta. Galaksin visuaalinen magnitudi on 10,6 ja se on noin 25 miljoonan valovuoden päässä.

NASAn Hubble-avaruusteleskooppi on havainnut ”UFOGALAKSIN.”NGC 2683 on spiraaligalaksi, joka on nähty lähes reunalla, antaen sille klassisen scifi-avaruusaluksen muodon. Kuva: NASA

Astronaut Memorial planetaario-ja Observatoriosivusto antoi sille lempinimen ’UFOGALAKSI.”

galaksin löysi William Herschel helmikuussa 1788. Se liikkuu poispäin maasta nopeudella 410 km/s ja galaktisesta keskuksesta nopeudella 375 km / s.

karhun Tassugalaksi – NGC 2537 (Arp 6)

NGC 2537 on luokiteltu siniseksi kompaktiksi kääpiögalaksiksi (BCD-galaksi), mikä tarkoittaa, että se on pieni galaksi, joka sisältää suuria tähtijoukkoja kuumia nuoria tähtiä, jotka saavat galaksin näyttämään väriltään siniseltä.

galaksin visuaalinen magnitudi on 12,3.

ultraviolettikuva NGC 2537: stä otettu galexilla, luotto: GALEX, NASA.

NGC 2770

NGC 2770 on spiraaligalaksi Ilveksessä. Sen näennäinen magnitudi on 12,0 ja se on 88 miljoonan valovuoden päässä.

galaksi on saanut lempinimen ”Supernovatehdas”, koska siinä on viime vuosina havaittu kolme supernovatapahtumaa: SN 1999eh, Sn 2007uy ja SN 2008d. Sn 2008d on merkittävä siitä, että se on ensimmäinen supernova, joka havaitaan ensin sen muodostumisen alkuvaiheessa säteilevistä röntgensäteistä eikä myöhemmin säteilevästä valosta.

NGC 2541

NGC 2541 on pitelemätön kierteisgalaksi, jonka visuaalinen magnitudi on 12,3, noin 41 miljoonan valovuoden päässä Auringosta.

NGC 2541, kuva: NASA, JPL-Caltech

se kuuluu NGC 2841-ryhmään, galaksiryhmään, joka sijaitsee Lynxin ja Ursa Majorin tähdistöissä.

NGC 2537 (karhun käpälä) kuuluu myös tähän ryhmään.