Introduction to Psychology

kuva 2. Freudin teoria tiedostamattomuudesta. Freud uskoi, että olemme tietoisia vain pienestä määrästä mielemme toimintaa, ja että suurin osa siitä pysyy piilossa meiltä alitajunnassamme. Tieto tiedostamattomuudessamme vaikuttaa käyttäytymiseemme, vaikka emme sitä tiedäkään.

Id, Ego ja Superego

Freudin persoonallisuuden rakenteellinen malli jakaa persoonallisuuden kolmeen osaan: id: hen, egoon ja superegoon. Id on tiedostamaton osa, joka on raakojen käyttövoimien pata, kuten seksiin tai aggressioon. Ego, jossa on tietoisia ja tiedostamattomia elementtejä, on persoonallisuuden rationaalinen ja järkevä osa. Sen tehtävänä on pitää yhteyttä ulkomaailmaan yksilön pitämiseksi yhteydessä yhteiskuntaan, ja tässä tehtävässä se toimii välittäjänä id: n ja superegon ristiriitaisten taipumusten välillä. Superego on ihmisen omatunto, joka kehittyy varhain elämässä ja jota opitaan vanhemmilta, opettajilta ja muilta. Egon tavoin superegossa on tietoisia ja tiedostamattomia elementtejä. Kun persoonallisuuden kaikki kolme osaa ovat dynaamisessa tasapainossa, yksilön ajatellaan olevan henkisesti terve. Jos ego ei kuitenkaan kykene toimimaan välittäjänä id: n ja superegon välillä, epätasapainon uskotaan tapahtuvan psykologisen ahdingon muodossa.

Psykoseksuaalinen Kehitysteoria

Freudin teoriat painottivat paljon myös seksuaalista kehitystä. Freud uskoi, että jokaisen meistä täytyy käydä läpi sarja vaiheita lapsuudessa, ja että jos meiltä puuttuu asianmukaista hoivaa tietyn vaiheen aikana, saatamme juuttua tai kiinnittyä siihen vaiheeseen. Freudin psykoseksuaalinen kehitysmalli sisältää viisi vaihetta: suun, anaalin, falloksen, latenssin ja genitaalin. Freudin mukaan lasten mielihyvän tavoittelu keskittyy eri kehon alueelle, jota kutsutaan erogeeniseksi vyöhykkeeksi, jokaisessa näistä viidestä vaiheesta. Psykologit kiistävät nykyään, että Freudin psykoseksuaaliset vaiheet tarjoavat perustellun selityksen sille, miten persoonallisuus kehittyy, mutta voimme ottaa Freudin teoriasta pois sen, että persoonallisuus muovautuu jossain määrin lapsuuden kokemuksista.

Freudin ajatukset olivat vaikutusvaltaisia, ja niistä oppii lisää, kun tutkii eliniän kehitystä, persoonallisuutta ja terapiaa. Monet terapeutit uskovat esimerkiksi vahvasti tiedostamattomuuteen ja varhaislapsuuden kokemusten vaikutukseen ihmisen muuhun elämään. Psykoanalyysin menetelmä, jossa potilas puhuu kokemuksistaan ja itsestään, vaikka se ei ole Freudin keksimä, oli varmasti suosittu hänen ja sitä käytetään edelleen. Monet Freudin muista ajatuksista ovat kuitenkin kiistanalaisia.

Wertheimer, Koffka, Köhler ja Gestalt Psychology

kuva 3. Kun katsot tätä kuvaa, saatat nähdä ankan tai jäniksen. Aistien informaatio pysyy samana, mutta havaintosi voivat vaihdella rajusti.

Max Wertheimer (1880-1943), Kurt Koffka (1886-1941) ja Wolfgang Köhler (1887-1967) olivat kolme saksalaista psykologia, jotka muuttivat Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa paetakseen natsi-Saksaa. Näiden miesten katsotaan tutustuttaneen psykologeja Yhdysvalloissa erilaisiin Gestalt-periaatteisiin. Sana Gestalt karkeasti käännettynä ” koko;”Gestalt-psykologian pääpaino käsittelee sitä tosiasiaa, että vaikka aistikokemus voidaan jakaa yksittäisiin osiin, se, miten nämä osat liittyvät toisiinsa kokonaisuutena, on usein se, mihin yksilö reagoi havaintokyvyssä. Esimerkiksi laulu voi koostua yksittäisistä sävelistä, joita eri soittimet soittavat, mutta laulun todellinen luonne koetaan näiden sävelten yhdistelmissä, kun ne muodostavat melodian, rytmin ja harmonian. Tämä näkökulma olisi ollut monin tavoin suoraan ristiriidassa Wundtin strukturalismin ajatusten kanssa (Thorne & Henley, 2005).

kuva 4. Tässä näkyvä” näkymätön ” kolmio on esimerkki gestalt-havainnosta.

valitettavasti Yhdysvaltoihin muuttaessaan nämä miehet joutuivat luopumaan suuresta osasta työtään eivätkä kyenneet jatkamaan laajamittaista tutkimustyötä. Nämä tekijät yhdessä behaviorismin nousun kanssa (kuvattu seuraavaksi) Yhdysvalloissa estivät Gestalt-psykologian periaatteita olemasta yhtä vaikutusvaltaisia Yhdysvalloissa kuin ne olivat olleet kotimaassaan Saksassa (Thorne & Henley, 2005). Näistä kysymyksistä huolimatta useat Gestalt-periaatteet ovat edelleen hyvin vaikutusvaltaisia. Ihmisyksilön tarkasteleminen kokonaisuutena eikä yksittäin mitattujen osien summana muodostui humanistisen teorian tärkeäksi perustaksi vuosisadan loppupuolella. Gestaltin ajatukset ovat edelleen vaikuttaneet aistimusten ja havaintojen tutkimukseen.

strukturalismi, Freud ja Gestalt-psykologit olivat kaikki tavalla tai toisella kiinnostuneita sisäisen kokemuksen kuvaamisesta ja ymmärtämisestä. Mutta toiset tutkijat olivat huolissaan siitä, että sisäinen kokemus voisi olla oikeutettu tieteellisen tutkimuksen kohde, ja päättivät sen sijaan tutkia yksinomaan käyttäytymistä, objektiivisesti havaittavaa tulosta henkisistä prosesseista.