Iran: miksi kaikki puhuvat USA: n ja Iranin kriisistä?
jännitteet ovat jatkaneet kasvuaan Yhdysvaltain ja Iranin välillä Lähi-idässä Iranin vaikutusvaltaisimman sotilaskomentajan kuoleman jälkeen.
kenraali Qasem Soleimani sai surmansa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämässä ilmaiskussa perjantaina 3.tammikuuta 2020.
ilmaisku on sotilaskoneen, tässä tapauksessa lennokin, tekemä hyökkäys joko pommittamalla tai ampumalla.
kenraali Qasem Soleimani nähtiin Iranin toiseksi vaikutusvaltaisimpana henkilönä vain korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein jälkeen.
Iran vastasi iskemällä kahteen Yhdysvaltain tukikohtaan Irakissa.
kenraali Qasem Soleimanin kuolema
Qasem Soleimani vastasi Iranin armeijasta Lähi-idässä.
hän oli rakentanut iranilaismyönteisiä sotilasryhmiä ja laajentanut Iranin armeijaa Lähi-idässä.
monet Iranissa pitivät häntä kansallissankarina ja ajatollah Ali Khamenei on julistanut kolmen päivän kansallisen suruajan.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kutsui kenraali Soleimania ja hänen joukkojaan ”ulkomaiseksi terroristijärjestöksi”.
he pitävät Soleimanin joukkoja vastuullisina satojen amerikkalaissotilaiden kuolemista.
presidentti Trump tviittasi kuvan Yhdysvaltain Lipusta pian uutisen tultua julki.
miten Iran ja Yhdysvallat tulevat toimeen?
maiden välit ovat olleet kireät jo useita vuosia, mutta jännitteet kasvoivat Donald Trumpin noustua presidentiksi vuonna 2017.
toukokuussa 2018 hän veti Yhdysvallat ulos Iranin ydinsopimuksena tunnetusta tärkeästä kansainvälisestä sopimuksesta.
sopimus oli Iranin ja muiden suurten maailmanvaltojen – muun muassa Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan, Kiinan, Venäjän ja Saksan-välinen sopimus.
se rajoittaa sitä, mitä Iran saa tehdä ydinohjelmallaan.
mutta vastineeksi siitä, että Iran teki näin, suuret maailmanvallat poistivat Iranille asettamiaan rajoituksia, jotka lamauttivat maan ja tekivät elinkustannuksista todella kalliita tavallisille ihmisille.
Yhdysvaltojen vetäydyttyä sopimuksesta marraskuussa 2018 Irania koskevat tiukat säännöt palautettiin voimaan ja ne ovat vaikuttaneet maan öljynvientiin.
voit lukea lisää sopimuksesta ja siitä, miksi se on niin merkittävä, että Yhdysvallat on vetäytynyt siitä klikkaamalla tästä.
ilman maalle asetettuja rajoituksia elämä Iranissa oli monelle vaikeaa ja jännitteitä oli ollut paljon.
tammikuussa 2018 tuhannet ihmiset lähtivät kaduille Iranissa osoittamaan mieltään maan hallitusta vastaan. Ne olivat suurimmat hallituksen vastaiset mielenosoitukset, joita maassa on järjestetty vuoden 2009 jälkeen.
jotta voidaan ymmärtää, miksi Iranissa oli levottomuuksia, on tarpeen ymmärtää hieman maan taustoja ja tilanteeseen johtaneita tapahtumia.
miten Irania hallitaan?
Irania hallitaan eri tavalla kuin monia muita maita.
sillä on niin sanottu teokraattinen hallitus. Teokraattinen tarkoittaa hallitusjärjestelmää, jossa uskonnolliset johtajat hallitsevat Jumalan nimessä.
Iran on islamilainen tasavalta, jota hallitsevat uskonnolliset johtajat, jotka hallitsevat islamin lakien mukaan.
näin on ollut vuodesta 1979, jolloin maan monarkia kukistui islamilaisessa vallankumouksessa.
Tämä tarkoitti Irania ei ole enää kuningasta (tunnetaan shaahina), vaan ylin johtaja, joka olisi maan vaikutusvaltaisin henkilö.
vuonna 1979 Ajatollah Khomeinista tuli Iranin korkein johtaja.
ylimmällä johtajalla on eniten valtaa siihen, miten maata johdetaan. Hänet valitsee asiantuntijaryhmä nimeltä Assembly of Experts.
hänellä on määräysvalta puolustusvoimissa sekä turvallisuus-ja tiedustelupalveluissa. Hän valitsee henkilöt, jotka vastaavat tuomioistuimista, tiedotusvälineistä, ja myös kuusi 12 jäsenestä Suojeluneuvostossa, joka on tärkeä ryhmä, joka valvoo Iranin parlamenttia.
Iranilla on myös presidentti – Iranin toiseksi vaikutusvaltaisin henkilö – jota kansa äänestää.
mitä sen jälkeen on tapahtunut?
kun Khomeini kuoli 10 vuotta myöhemmin, silloinen presidentti – mies nimeltä ajatollah Ali Khamenei – nimitettiin Iranin uudeksi ylimmäksi johtajaksi. Hän pysyy ylimpänä johtajana vielä tänäkin päivänä, koska se on työ, jonka saa loppuiäkseen.
maan nykyinen presidentti on vuonna 2013 valtaan noussut Hassan Rouhani.
presidentiksi tulonsa jälkeen Rouhani on pyrkinyt rakentamaan Iraniin parempaa taloutta ja parantamaan maan suhteita muuhun maailmaan. Tämä toi hänelle paljon tukea Iranin kansalta ja hänet valittiin uudelleen toukokuussa 2017.
hän seurasi Mahmoud Ahmadinejad-nimistä miestä, joka valittiin Iranin presidentiksi vuonna 2005. Vuonna 2009 hänet valittiin uudelleen, mutta monet olivat tuloksesta eri mieltä ja sanoivat, ettei vaaleja käyty oikeudenmukaisesti.
kansannousu nimeltä vihreä liike kokosi yhteen miljoonia iranilaisia, jotka kaikki vaativat vaalien uusimista. Se kokosi yhteen suurimmat ihmisjoukot sitten vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen ja aiheutti paljon levottomuuksia.
protesteista huolimatta Khamenei (korkein johtaja) vaati tuloksen olevan pätevä ja Ahmadinejad vannoi virkavalansa toiselle kaudelle presidenttinä saman vuoden elokuussa.
mutta kun Hassan Rouhani sai vuoden 2013 vaaleissa yli puolet äänistä, monet toivoivat tämän tuovan maan kaipaaman muutoksen.
miksi Iran tarvitsi muutosta?
yksi tärkeä tapahtuma Rouhanin presidenttikaudella tapahtui vuonna 2015, jolloin hän teki Iranin ydinsopimuksena tunnetun tärkeän sopimuksen muiden suurvaltojen kanssa.
tuolloin Iranilla ei ollut kovin hyviä suhteita näihin muihin maihin, koska ne luulivat Iranin pyrkivän rakentamaan ydinaseen – vaikka Iran sanoikin ydintoimintansa olevan rauhanomaista.
tämän seurauksena YK, Yhdysvallat ja useat muut maat asettivat Iranille pakotteiksi kutsuttuja erityisrajoituksia, joiden tarkoituksena oli vahingoittaa maan taloutta ja painostaa maata lopettamaan ydinohjelmansa.
esimerkiksi Irania estettiin myymästä öljyä ja maakaasua tiettyihin maihin, mikä oli iso juttu, koska maa teki tällä paljon rahaa.
Iran menetti noin 110 miljardia puntaa rahaa, että se olisi voinut tehdä pelkästään öljyn myynnistä vuosina 2012-2016.
Tämä todella vahingoitti maan taloutta, jolloin ruoan ja polttoaineen hinta tuli tavallisille ihmisille todella kalliiksi.
presidentti Rouhanin noustessa valtaan yksi hänen tärkeimmistä lupauksistaan oli hoitaa pakotteiden aiheuttamat vahingot.
monen vuoden On-off-neuvottelujen jälkeen presidentti Rouhani sopi vuonna 2015 kuuden suuren maailmanvallan (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, venäjä ja Saksa) kanssa sopimuksesta, jossa pakotteet purettiin vastineeksi siitä, että Iran leikkasi ydintoimintaansa.
tämän toivottiin auttavan Irania jälleenrakentamaan ja saamaan maa jälleen jaloilleen.
Tämä on sopimus, josta Yhdysvallat myöhemmin vetäytyi, ja se tarkoitti, että elämä Iranissa käy taas kovaksi.
tankkerit ja jännitteet
toukokuussa 2019 neljä öljytankkeria vaurioitui Arabiemiraattien rannikolla.
Yhdysvallat syytti iskusta Irania, mutta ei esittänyt todisteita. Myös Iran kiisti syytökset.
seuraavassa kuussa Iranin joukot ampuivat alas Yhdysvaltain armeijan valvontalennokin, joka sanoi sen olevan heidän ilmatilassaan.
Yhdysvaltain armeija väitti lennokin olleen tuolloin kansainvälisillä vesillä ja sanoi iskun olleen aiheeton.
presidentti Donald Trump tviittasi: ”Iran teki erittäin suuren virheen!”
hän sanoi olevansa vain 10 minuutin päässä ilmaiskusta, mutta vetäytyi takaisin saatuaan tiedon, että 150 iranilaista tapettaisiin.
jotkut asiantuntijat arvelevat räjähdysten olleen vastaus Yhdysvaltain sääntöihin ja rajoituksiin, joiden tarkoituksena oli estää muita maita ostamasta iranilaista öljyä.
tämän jälkeen maiden välit ovat jatkuneet, mikä on johtanut Qasem Soleimanin kuolemaan ja Iranin pommituksiin Yhdysvaltain tukikohtia vastaan.