Kaarle V 1500-1558 Espanjan kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari
Kaarle V: stä tuli aikansa mahtavin monarkki, joka hallitsi valtakuntaa, joka käsitti nykyisen Espanjan, Saksan, Alankomaat, osia Italiasta ja Keski-Euroopasta sekä laajoja alueita Amerikoissa. Hän käytti suuren osan valtakaudestaan yrittäen uudistaa roomalaiskatolista kirkkoa ja taistellen sen kahta suurinta uhkaa vastaan: islamia ja Protestantismia vastaan.
nousu valtaan. Kaarlen isä oli Itävallan arkkiherttua Filip I, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin* Maksimilian I: n poika. Hänen äitinsä Kastilian Joanna oli Espanjan hallitsijoiden Ferdinandin ja Isabellan tytär. Maineikkaalta perheeltään Kaarle peri suuren määrän arvonimiä ja maita—perinnön, joka toisi hänelle sekä valtaa että turhautumista hänen valtakautensa aikana.
Kaarle ei ollut juurikaan tekemisissä vanhempiensa kanssa. Hänen isänsä kuoli Charlesin ollessa kuusivuotias, ja hänen äitinsä kärsi mielenterveysongelmista. Nuori prinssi kasvoi Brysselin hovissa, joka tuolloin kuului Burgundiin, tätinsä Margareeta itävaltalaisen ohjauksessa. Yhdeksi hänen opettajistaan tuli myöhemmin paavi Adrian VI.
Kaarle peri Burgundin Alankomaat ja muut alueet isänsä kuoltua vuonna 1506. Kun hänen isoisänsä Ferdinand Aragonialainen kuoli kymmenen vuotta myöhemmin, Kaarle sai haltuunsa myös Espanjan kruunun ja Espanjan maat Italiassa. Vuonna 1519 Maksimilian I kuoli, ja Kaarle näki mahdollisuuden lisätä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin arvonimiinsä. Ranskan ja Englannin kuninkaiden vastustuksesta huolimatta Kaarle voitti äänestyksen keisariksi yksimielisesti, mikä johtui osittain suurista lahjuksista valitsijamiehille. Nämä yhdistetyt arvonimet asettivat Kaarlen johtamaan valtavaa eurooppalaista imperiumia.
Kaarle näki itsensä kristillisen maailman johtajana. Hän toivoi ajavansa Muslimivalloittajat Euroopasta ja murskaavansa protestanttien haasteen Katolisuudelle. Hänen espanjalaiset alamaisensa halusivat kuitenkin hänen keskittyvän ongelmiinsa sen sijaan, että hän käyttäisi aikaa ja rahaa ristiretkeen kaukana kotoa. Vuonna 1520 Kastilian kaupungit nousivat kapinaan, minkä seurauksena Kaarle kukisti kapinan väkivalloin. Tämä kapina oli vasta ensimmäinen monista yhteiskunnallisista ja sotilaallisista konflikteista, joita nuori hallitsija kohtaisi.
kamppailee hallinnasta. Kaarlen valtaannousu tapahtui samaan aikaan, kun Martti Luther johti protestanttista uskonpuhdistusta* Euroopassa. Vaikka Kaarle vastusti voimakkaasti Lutheria, hän kannatti uudistuksia katolisen kirkon sisällä. Mutta paavinistuin * vastusti keisarin uudistusvaatimuksia ja pelkäsi hänen poliittista valtaansa. Paavi Klemens VII iski takaisin Kaarlea vastaan solmimalla liiton Ranskan kuninkaan Frans I: n kanssa, joka toivoi saavansa espanjalaisilta alueita Italiasta. Kaarle vastasi tukemalla englantilaisten hyökkäystä Ranskaan ja ranskalaisen aatelismiehen Charles de Bourbonin kapinaa.
sekä hyökkäys että kapina epäonnistuivat, mutta Kaarlen joukot vangitsivat Ranskan kuninkaan Pavian taistelussa vuonna 1525. Kaarle pakotti Fransin luopumaan Ranskan vaatimuksista Napoliin ja Milanoon sekä omistuksistaan Burgundissa. Vapauduttuaan Frans kuitenkin kieltäytyi kunnioittamasta antautumisen ehtoja ja sota alkoi uudelleen. Kaarlen joukot ryöstivät * Rooman vuonna 1527 ja ottivat paavi Klemens VII: n vangiksi. Koska Kaarle ei ollut paikalla, ei ole selvää, kuinka vastuussa hän oli kaupungin raa ’ asta tuhoamisesta. Kaarle ja paavi solmivat lopulta aselevon vuonna 1530.
Kaarle oli myös toivonut voivansa käyttää sotilasmahtiaan protestanteiksi ryhtyneitä saksalaisia ruhtinaita vastaan. Osmaniturkkilaisten * joukot kuitenkin painostivat Itävaltaa, ja Kaarle tarvitsi protestanttisia ruhtinaita avukseen taistelussa turkkilaisia vastaan. Kukistettuaan turkkilaisten yritykset vallata Wien vuonna 1532 Kaarle hyökkäsi ja valtasi Osmanien Tunisin sataman Pohjois-Afrikassa. Hän ja hänen kristityt liittolaisensa eivät kuitenkaan pystyneet valtaamaan Algerin kaupunkia tai pysäyttämään turkkilaisten merirosvojen toimintaa Välimerellä. Tilannetta pahensi se, että ranskalaiset auttoivat Osmanien asiaa. Vuonna 1544 Kaarle sai Ranskan lopulta solmimaan rauhan ja lopettamaan tukensa turkkilaisille. Pian tämän jälkeen tuli aselepo Osmanien kanssa.
taistelujen katkeaminen tarjosi kirkolliskokoukselle mahdollisuuden uudistaa kirkon käytäntöjä. Trenton kirkolliskokous vuonna 1545 käsitteli monia väärinkäytöksiä, jotka olivat saaneet protestantit hylkäämään katolisen kirkon. Samaan aikaan Kaarle käytti tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsi Saksan protestanttisten ruhtinaiden muodostamaa Schmalkaldien liittoa vastaan. Hän kukisti Kansainliiton vuonna 1547 ja pakotti sen hyväksymään Augsburgin väliaikaisuuden, joka oli uskonnollinen kompromissi katolisten ja protestanttisten käytäntöjen välillä.
Kaarlen harmiksi hänen voittonsa jäi lyhytaikaiseksi. Turkkilaiset, ranskalaiset ja protestanttiset ruhtinaat ryhtyivät kaikki jälleen sotaan keisaria vastaan. Vuonna 1552 hän joutui pakenemaan Innsbruckin Kaupungista välttyäkseen joutumasta Uuden Ranskan kuninkaan Henrik II: n vangiksi, ja ranskalaiset valtasivat myös useita Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kaupunkeja Saksassa. Kaarle yritti nostaa poikansa Filip II: n Englannin valtaistuimelle naittamalla tämän Englannin kuningatar Maria I: lle. Englantilaiset hyväksyivät avioliiton, mutta kieltäytyivät kruunaamasta Filipiä kuninkaaksi.
kaikkien osapuolten takaiskuihin turhautuneena Kaarle päätti luopua kruunusta*. Hän antoi Alankomaat ja Espanjan pojalleen Filipille ja luovutti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin arvonimen veljelleen Fredrikille. Hän kokosi joukon läheisiä ystäviä ja hovimiehiä ja vetäytyi huvilalle * Espanjaan, jossa hän kuoli vuonna 1558. Elämänsä aikana Kaarle oli menestyksellisesti pitänyt Osmaniturkkilaiset poissa Länsi-Euroopasta ja suojellut Espanjan etuja Italiassa. Hän ei kuitenkaan kyennyt luovuttamaan valtakuntaansa ehjänä pojalleen tai estämään protestantismin leviämistä Euroopassa.
taiteellinen mesenaatti. Kaarle oli suuri taiteiden, erityisesti musiikin, suojelija*. Hänen kappelilaulajansa säestivät häntä kaikilla hänen matkoillaan ja viipyivät hänen luonaan hänen eläkevuosinaan. Kaarle perusti myös kappelikuoron vaimolleen, portugalilaiselle Isabellalle, ja antoi pojalleen Filipille kahdentenatoista syntymäpäivälahjaksi joukon muusikoita ja säveltäjiä. Kaarlen laulajien Erinomaisuus ylläpiti flaamilaisen * musiikin mainetta läpi 1500-luvun. Hänen hovinsa palkkasi myös sellaisia kuuluisia säveltäjiä kuin Josquin des Prez.
taiteilijat hyötyivät myös Kaarlen suojeluksesta. Hän ihaili suuresti venetsialaista taidemaalaria Titianusta, jolle hän myönsi ritarin arvon. Kaarlelle tuotettiin joitakin Titianuksen merkittävimpiä teoksia, kuten hänen kuuluisa muotokuvansa keisari Kaarle V: stä Mühlbergin taistelussa. Kaarle tuki myös kuvanveistäjiä ja toi runoilijan ja taidemaalarin mukaan sotaretkelleen Tunisia vastaan.
mielenkiintoista on, että Kaarlella saattoi olla suurin vaikutus renessanssitaiteen kulkuun sotajoukkojensa potkiessa Roomaa vuonna 1527. Rooma oli tuolloin Italian taiteellisen toiminnan ja Mesenaatin keskus. Hyökkäyksen jälkeen suojeluskunnan painopiste siirtyi Venetsiaan ja muihin Pohjois-Italian kaupunkeihin.
(KS.myösaustria; katolinen uskonpuhdistus ja Vastauskonpuhdistus; kirkolliskokoukset; Habsburgien dynastia; Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta; Kastilian Isabella; Musiikki; Alankomaat; Suojeluskunta; Paavit ja paavius; protestanttinen uskonpuhdistus; kapinat. )
* Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, Keski-Euroopan poliittinen elin, joka koostui useista valtioista, jotka olivat olemassa vuoteen 1806
* protestanttinen uskonpuhdistus
uskonnollinen liike, joka alkoi 1500-luvulla protestanttisena protestanttisena kirkkona
* paavius
paavin virka ja auktoriteetti
* sack
ryöstämään vallatun kaupungin
* Ottomaaniturkkilaiset
turkkilaiset islamin kannattajat, jotka perusti Osmanien valtakunnan 1300-luvulla; imperiumiin kuului lopulta laajoja alueita Itä-Euroopasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta
rakentaen Imperiumia
vaikka hän ei saavuttanut monia tavoitteitaan Euroopassa, Kaarle V valvoi suuria espanjalaisia hankkeita ulkomailla. Hän rohkaisi espanjalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka valloittivat suuria osia Amerikoista, ja tuki Ferdinand Magellanin suunnitelmia purjehtia maailman ympäri. Magellan ja monet hänen miehistöstään kuolivat matkan varrella, mutta yksi hänen aluksistaan onnistui suorittamaan ensimmäisen maailmanympärimatkan. Kaarle auttoi rakentamaan Espanjalle maailmanlaajuisen imperiumin, ja hänen poikansa Filip II: n valtakaudella maa oli merkittävä maailmanvalta.
* luopuu
luopuakseen kruunusta vapaaehtoisesti tai painostuksen alla
* huvila
ylellinen maalaiskoti ja sitä ympäröivä maa
* suojelija
taiteilijan tai kirjailijan tukija tai taloudellinen tukija
* Flanderi
liittyy Flanderiin, nykyisen Belgian, Ranskan Ja Alankomaiden rannikoilla sijaitsevaan alueeseen