kantaja’ s case-in-Chief; Motions Made After kantaja ’ s Case-in-Chief

Related Videos:

• evidence law: the Rule of relevance and admissible of character evidence

Terms:

case-in-chief:
the ”main” case put on by a party; se osa oikeudenkäynnistä, jonka osapuoli esittää todisteet, joiden vahvuudella se toivoo vakuuttavansa Trierin eli tosiasian antamaan puolelleen suotuisan tuomion.

Prima Facie Case:
tekijät, joiden on todistettava ylläpitävän tiettyä teon syytä.

ristikuulustelu:
ristikuulustelu on todistajan kuulustelua tietyn osapuolen puolesta vastapuolen toimesta.

suora kuulustelu:
suora kuulustelu on sitä, että kyseinen osapuoli kuulustelee todistajaa tietyn osapuolen puolesta.

Oikeudellinen huomautus:
yhteisöjen tuomioistuin tunnustaa tosiseikan, josta ei voida kiistellä tai joka on helposti todennettavissa yleisen tietämyksen tai sellaisen lähteen perusteella, jonka luotettavuutta ei voida kohtuudella kiistää, ilman sitä tukevaa näyttöä.

kantajan asiainhoitaja

kantajan asiainhoitaja on aika, jolloin kantajalla on mahdollisuus esittää kantansa tueksi näyttöä. Se, että asianomistaja on ensimmäinen todistelun esittäjä, johtuu siitä, että asianomistajalla on todistustaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kantajan on näytettävä toteen, että vastaaja on vastuussa. Valamiehistö ei oleta, että asianomistajalla on automaattisesti oikeus vapautukseen, vaan päinvastoin, valamiehistö olettaa, että asianomistajalla ei ole oikeutta vapautukseen, ellei asianomistaja toisin osoita.

kantajan jutun päätavoite on alustavan asian selvittäminen. Jokaisessa kanneperusteessa on elementtejä, jotka on näytettävä toteen ja näytettävä toteen asianomistajan jutussa. Kun kaikki osatekijät on todettu, kantaja on tehnyt alustavan päätöksen. Jos kantaja ei toteudu fumus boni Juris-asiassa, vastaaja voi esittää asian hylkäämistä, koska fumus boni Juris-tapausta ei ole todettu. Esimerkiksi:

Mark Jones on nostanut kanteen Marcy Bingiä vastaan, koska hän laiminlöi huolimattomasti jalkakäytävän pitämisen turvallisella tavalla. Mark kertoo, että Marcy oli hänelle velkaa velvollisuutensa pitää jalkakäytävä turvallisena, että Marcy rikkoi velvollisuuttaan ja että Marcyn rikkomus oli syy siihen, että Mark kompastui jalkakäytävälle. Mark ei pystynyt osoittamaan, että hän loukkaantui kompastuessaan. Koska Mark ei näyttänyt toteen kaikkia laiminlyöntejä (velvollisuus, rikkomus, syy-yhteys ja vahingonkorvaukset), hän ei näyttänyt toteen prima facie-tapausta. Marcyn hylkäyspyyntö on hyväksyttävä.

kun kantaja aloittaa asian käsittelyn, se kutsuu ensimmäisen todistajansa, joka todistajanaitioon päästyään vannoo valan joko tuomioistuimen tuomarin tai kirjurin toimesta. Kun todistaja on vannonut valan, asianomistajan asianajaja voi aloittaa todistajan kuulustelun. Yleensä ensimmäiset kysymykset ovat alustavia ja pyytävät todistajaa tunnistamaan itsensä pöytäkirjaan, kertomaan valamiehistölle, missä hän asuu jne. Asianomistajan asianajaja tiedustelee usein myös todistajan koulutustaustaa. Esimerkiksi:

Attorney: please Story your name for the record.
todistaja: Mark Markson.
Attorney: Where do you live?
Witness: 643 Main Street, Texarkana City, Texarkana.
Attorney: What is your occupation?
Witness: I ’ m a garbage collector for Texarkana City.
asianajaja: Kauanko olet ollut Texarkanan roskienkerääjänä?
todistaja: yli kymmenen vuotta.

kun ennakkokysymykset ovat ohi, alkaa asiallinen kuulustelu. Suoran kuulustelun tarkoituksena on saada todistaja kertomaan tarina ja todistamaan todistajan henkilökohtaisesti tuntemista seikoista.

kun asianomistajan asianajaja on lopettanut todistajan suoran kuulustelun, vastaajan asianajajalla on oikeus ristikuulustella samaa todistajaa. Ristikuulustelun tarkoituksena on saattaa todistajan todistus huonoon valoon toteamalla todistukseen epäjohdonmukaisuuksia tai aukkoja tai hyökkäämällä todistajan uskottavuutta vastaan. Useimmissa lainkäyttöalueilla ristikuulustelun aiheet rajoittuvat suoran kuulustelun aikana käsiteltyihin aiheisiin, paitsi että todistajan uskottavuutta vastaan voidaan hyökätä silloinkin, kun uskottavuuskysymykset eivät tulleet esille suoran kuulustelun aikana. Esimerkiksi:

Susie on nostanut kanteen jonasia vastaan moottoriajoneuvon törmäyksestä aiheutuneiden vammojen vuoksi. Suorissa tutkimuksissa Susie todistaa, että törmäyksen seurauksena hän sai vakavia fyysisiä vammoja, joista hänelle on aiheutunut 60 000 dollarin lääkärilaskut. Ristikuulustelussa syytetyn asianajaja kysyy Susielta, onko häntä koskaan tuomittu petoksesta. Susie todistaa sen. Koska rikos oli petos, tällainen kuulustelu vaikuttaa susien uskottavuuteen ja on ristikuulustelussa sallittua.

kun vastaajan asianajaja on saanut todistajan ristikuulustelunsa päätökseen, asianomistajan asianajaja voi kuulustella todistajaa uudelleen. Tätä kutsutaan uudelleenohjaukseksi (usein vain ”uudelleenohjaukseksi”.) Uudelleenohjauskoe rajoittuu yleensä ristikuulustelussa esille tulleisiin asioihin. Esimerkiksi:

samat faktat kuin edellä. Kun puolustusasianajaja ristikuulustelee Susieta, susien asianajaja suorittaa uudelleenohjauksen ja kysyy: ”Kumottiinko petostuomio myöhemmin valituksella?”johon Susie vastaa:” Kyllä.”Seuraavaksi susien asianajaja kysyy:” selittäisitkö valamiehistölle, miksi tuomio kumottiin?”Susie kääntyy valamiehistön puoleen ja sanoo:” tuomio kumottiin, koska petoksen todellinen tekijä tunnusti rikoksen.”Tämä on esimerkki siitä, miten uudelleenohjauskokeella voidaan kumota ristikuulustelussa esiin tulleet asiat.

Uudelleensuuntauksen jälkeen puolustusasianajaja voi ristikuulustella todistajan uudelleen (”re-cross”). uudelleenristi koskee vain uudelleenohjauksen aikana käsiteltyjä asioita. Esimerkiksi:

samat faktat kuin edellä. Kun asianomistajan asianajaja tekee uudelleenohjauksen, puolustusasianajaja kysyy Susielta: ”mutta Susie, eikö Herra Susie? Tunnustiko Smith rikoksen, koska maksoit hänelle?”Tämä on esimerkki siitä, miten uudelleen ristiintarkastuksen avulla voidaan kumota uudelleenohjauksen aikana käsiteltyjä asioita.

useimmat lainkäyttöalueet rajoittavat todistajan todistuksen neljään tutkintaan – suora, risti, uudelleenohjaus ja uudelleenristi. Jotkut lainkäyttöalueet sallivat erityistilanteissa toisen uudelleensuoran ja uudelleen risteytyksen. Joillakin lainkäyttöalueilla tuomari voi myös esittää todistajalle kysymyksiä. Muutamilla lainkäyttöalueilla valamiehet saavat kuulustella todistajia kirjallisilla kysymyksillä.

suorien, ristien, uudelleenohjausten ja uudelleen rastitutkintojen jälkeen todistaja ohjataan ”astumaan syrjään” eli poistumaan todistajanaitiosta.

asianomistajajutun käsittely jatkuu tämän jälkeen useammalla todistajalla, jotka käydään edellä kuvatulla tavalla läpi. Tarvittaessa kantaja esittää kantansa tueksi näyttelyesineitä. Näyttelyesineitä esittelevät todistajat, joilla on henkilökohtaista tietoa kyseisestä näyttelystä. Poliisi voi esimerkiksi todistaa, että hänellä on tietoa poliisiraportistaan, että hän on laatinut raportin jne., jonka jälkeen asianomistajan asianajaja voi pyrkiä saamaan poliisiraportin näyttelyesineeksi. Tietyn todistusaineiston hyväksyttävyys riippuu tuomioistuimen todistusaineiston säännöistä.

todistajanlausuntojen ja todistusaineistojen lisäksi kantaja voi pyytää tuomioistuinta ottamaan huomioon seikan, jonka useimmat ihmiset tuntevat hyvin tai joka voidaan määrittää luotettavasta, käytettävissä olevasta lähteestä. Tuomioistuin voisi esimerkiksi myöntää todisteeksi, että Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 4.heinäkuuta 1776.

toinen tapa saada todistusaineisto hyväksytyksi on määräys. Määräys on vain asiakirja, jossa osapuolet ilmoittavat hyväksyvänsä tietyt tosiseikat. Toisin sanoen asianosaiset myöntävät määräykseen sisältyvät tosiseikat, joten tästä nimenomaisesta seikasta ei tarvitse esittää näyttöä. Osapuolet voivat määrätä esimerkiksi, että kyseessä oleva moottoriajoneuvo-onnettomuus tapahtui tiettynä päivänä tai että sopimus on allekirjoitettu tiettynä päivänä jne. Lista määräyksistä voi näyttää tältä.:

”asianajajiensa, James Jonesin ja vastaajan, Mike Millerin, toimesta ja heidän kauttaan toteavat täten seuraavat seikat:

1. kantaja ja vastaaja olivat osallisina moottoriajoneuvojen yhteentörmäyksessä.
2. vastaajan moottoriajoneuvo osui asianomistajan moottoriajoneuvoon.
3. törmäys tapahtui 2.huhtikuuta 2016.
4. törmäys tapahtui pääkadun ja Elminkadun risteyksessä.
5. törmäyshetkellä vastaaja oli matkalla Elm Streetiä itään ja asianomistaja pääkatua etelään.”

näitä seikkoja ei tarvitse todistaa oikeudenkäynnin aikana.

kun kantaja on kutsunut kaikki todistajansa ja esittänyt kaikki todisteensa, kantaja ”ratkaisee” asiansa.

Huomautus hyväksyttävästä todistusaineistosta

Tämä ei ole todistusaineistoa koskeva kurssi, eivätkä seuraavat kohdat voi korvata perusteellista käsitystä todistusaineiston tarkoituksesta ja siitä, mitä todistusaineistoa voidaan käyttää. Seuraavat kappaleet auttavat ymmärtämään todistuksen perustarkoitusta ja sitä, millainen todistus on yleensä sallittu.

kuten aiemmin selitettiin, suoran kuulustelun tarkoituksena on antaa todistajan kertoa tarinansa. Asianajaja vain opastaa todistajaa. Todistajien oletetaan todistavan siitä, mitä he tietävät – omasta henkilökohtaisesta tiedostaan. Ristikuulustelussa tarkoitus ei kuitenkaan ole antaa todistajan kertoa tarinaa. Sen sijaan ristikuulustelua suorittava asianajaja pyrkii mustamaalaamaan tai lieventämään todistajan todistuksen vaikutuksia. Asianajaja esittää yleensä kyllä tai ei-kysymyksiä. Tavallaan asianajajasta tulee ”todistaja”, ja todistaja vain tarjoaa vahvistusta tai kieltämistä asianajajan väitteille.

vastaavasti asianajaja ei saa suoran tutkinnan aineellisessa osuudessa esittää kysymykseen viittaavia kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä kutsutaan ”johtaviksi kysymyksiksi”. Esimerkiksi:

Attorney: please Story your name for the record.
Witness: My name is Amy Myerson.
Attorney: Ms. Myerson, selittäisittekö valamiehistölle, mitä todistitte heinäkuun 8. päivän aamuna?
Witness: I witness an automobile collision.
Attorney:And you were standing on the corner of Main and Elm, where the Turm is happened, right?
todistaja: Yes, that ’ s true.
Attorney: And you saw the blue car is the red car?
todistaja: kyllä, se osui punaiseen autoon.
Attorney:And you saw the syytetty, Mr. Markson, exit the blue car after the collision?
todistaja: Kyllä.

kahden ensimmäisen kysymyksen jälkeen muut kysymykset johtavat, koska ne viittaavat vastaukseen – todistaja ei pysty oikeasti todistamaan siitä, mitä hän tietää henkilökohtaisesti. Suoran tarkastelun perusteella tällainen kysymyslinja ei ole sallittu.

liittovaltion Todistussäännöt (”FRE”) tarjoavat säännöt sille, minkälaisia todisteita (todistusaineisto sisältää todistajanlausuntoja, todistusaineistoja, asiakirjoja, asiakirjoja jne.) voidaan ottaa tutkittavaksi kanteessa. Yksi todistusaineiston tyyppi, jota ei voida hyväksyä, on”kuulopuhe”. Kuulopuhe on oikeuden ulkopuolinen lausuma, jota tarjotaan väitetyn asian totuudesta. KS.FRE: n 801 artiklan c kohta:

”Kuulopuhe on muu kuin toteamus, jonka ilmoittaja antaa todistaessaan oikeudenkäynnissä tai kuulemistilaisuudessa ja joka esitetään todisteena väitetyn asian todenperäisyyden osoittamiseksi.”

kuulopuheita ei yleensä hyväksytä oikeudessa. KS. EY: n perustamissopimuksen 802 artikla. Esimerkiksi:

John ja Phil joutuvat autokolariin. John ajaa punaisella autolla ja Phil sinisellä autolla. Onnettomuuden seurauksena John nostaa kanteen Philiä vastaan. Oikeudenkäynnin aikana Johnin asianajaja kutsuu Amandan todistajaksi.

John ’ s Attorney: Amanda, where were you when the accident happened?
Amanda: olin kotona.
John ’ s Attorney: So how do you know about the accident?
Amanda: Kun menin kuppilaan myöhemmin samana päivänä, tiedäthän, kuppilaan risteyksen kulmalla, jossa onnettomuus tapahtui? Juttelin kuppilassa ystäväni Stacyn kanssa ja hän kertoi onnettomuudesta.
John ’ s Attorney: And what did Stacy say?
Amanda: Stacyn mukaan sininen auto ajoi päin punaisia ja törmäsi punaisen auton kylkeen.

kun Johnin asianajaja kysyi Amandalta, mitä Stacy kertoi hänelle, Johnin asianajaja pyysi Amandaa kertomaan lausunnon, joka sanottiin oikeuden ulkopuolella todisteeksi siitä, että sininen auto osui punaiseen autoon. Tämä on kuulopuhetta. Johnin asianajaja haluaa valamiehistön uskovan Stacylle Amandan kautta, että sininen auto osui punaiseen autoon. Tällainen todistaminen ei ole sallittua. Kuten edellä todettiin, todistajien oletetaan todistavan siitä, mitä he tietävät henkilökohtaisesti-ei siitä, mitä joku muu kertoi heille.

lopuksi, vaikka lausuma voisi olla kuulopuhe, se voi olla oikeutettu poikkeukseen kuulopuhesäännöstä. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi puolueen vastustajien tunnustukset, liikeasiakirjat ja innostuneet puheet. KS.FRE: n säännöt 803 ja 804.

kantajan käsittelyn jälkeen tehdyt esitykset

kantajan levättyä valamiehistö poistuu oikeussalista asianosaisten, tuomarin, asianajajien ja oikeudenkäyntiä seuraavien jäädessä. Tässä vaiheessa vastaaja voi vaatia tuomioistuinta määräämään tuomion sen eduksi. Joskus kutsutaan” motion for a directed judgement ”tai” motion for judgement as a matter of law”, tällainen esitys pyytää tuomioistuinta luopumaan joko osittain tai kokonaan muusta oikeudenkäynnistä. Jos oikeus hyväksyy esityksen, tuomio tulee vastaajan puolesta. Tällaisella esityksellä vastaaja yrittää vakuuttaa oikeudelle, että asianomistaja on jättänyt todistamatta ainakin yhden sitä vastaan esitetyistä väitteistä. Sanoi toisella tavalla, vastaaja yrittää vakuuttaa tuomari, että asianomistaja ei ole perustanut fumus boni Juris yhden tai useamman sen syitä toimia.

jos kantaja on tehnyt yhden syytteen valituksen eikä tarjoa todisteita tukeakseen jokaista ainoaa väitettä vastaajaa vastaan, tuomari antaa täyden tuomion vastaajan eduksi. Jos kantaja on jättänyt useita count valituksen ja ei todista osa yksi vaatimuksista vastaaja, tuomari antaa osittaisen tuomion vastaajan eduksi (vain siltä osin, että vaatimus). Esimerkiksi jos valituksessa oli kuusi syytekohtaa ja kantaja ei tukenut jonkin vaatimuksen osaa, tuomioistuin ratkaisee vastaajan osalta kyseisen laskelman; loput jäävät, ja oikeudenkäynti jatkuu näiden muiden vaatimusten osalta.

kantajan ei kuitenkaan tarvitse ylivoimaisesti todistaa jokaista elementtiä. Liittovaltion siviilioikeudellisen oikeudenkäynnin sääntö 50, jota sovelletaan vain valamiehistöoikeudellisiin oikeudenkäynteihin, toteaa, että osapuolella on oikeus tuomioon oikeudellisesti, jos vastapuoli on saanut täyden kuulemisen tietyssä asiassa

”eikä ole oikeudellisesti riittävää todistusperustetta kohtuullisen valamiehistön” löytämiseksi sille osapuolelle, jolla on todistustaakka”.

(huomaa, että liittovaltion säännöissä tällaista esitystä ei enää kutsuta” suunnatuksi tuomioksi”, vaan liittovaltion säännöissä käytetään aina terminologiaa”tuomio lakina”.)

kun esitys on tehty, liikkumattomalla osapuolella eli sillä, joka on väitetysti esittänyt riittämättömät todisteet, on oikeus mahdollisuuteen täydentää todisteitaan esityksen kukistamiseksi. Jos liikkumaton osapuoli ei esitä riittävää näyttöä, esitys on hyväksyttävä. Waters v. Young, 100 F. 3d 1437 (9. 1996). Oikeuden on kuitenkin katsottava kaikki todisteet liikkumattomalle osapuolelle suotuisimmassa valossa. Williams v. County of Westchester, 171 F. 3d 98 (2D Cir. 1999). FRCP: n säännössä 52(C) sovelletaan samanlaisia sääntöjä oikeudenkäynteihin, joissa ei ole valamiehistöä.

kun tuomari päättää esityksestä, jos koko tuomiota ei myönnetä vastaajan eduksi, valamiehistö tuodaan takaisin oikeussaliin ja vastaaja aloittaa oman jutun käsittelyn. Daniels v. United States, 967 F. 2D 1463, 1464 (10. 1992).

Related Videos:

• Hearsay Evidence