Kerberos, Haadeksen vartija

Kerberos oli kreikkalaisen mytologian tunnetuimpia hirviöitä. Kerberos oli hirviömäinen koira, Haadeksen vartija.

Kerberos oli Ekhidnan ja käärmekaulaisen Typhonin jälkeläinen. Muiden kreikkalaisten myyttien mukaan Kerberos yhdistettiin Hydraan.

sekä kreikkalaisessa että roomalaisessa mytologiassa Kerberos oli monipäinen ajokoira (yleensä kolmipäinen), joka vartioi Haadeksen portteja estääkseen Styks-joen ylittäneitä pakenemasta.

Kerberos leperteli kuolleille heidän astuessaan sisään, mutta söi raa ’ asti jokaisen, joka yritti päästä takaisin porteista ja palata elävien maahan.

Kerberoksen sukupuu

• Kerberoksen Isä: Typhon
• Kerberoksen Äiti: Echidna
  * joissakin myyteissä Kerberos yhdistettiin myös Hydraan ja sfinksiin.
• veljekset: Lernaealainen Hydra ja Orthrus (kaksipäinen koira).

nimi Kerberos

nimi ”Kerberos” on latinisoitu versio kreikan sanasta Kerberos (lausutaan muodossa Kerveros κέρβερος), joka voisi olla sukua sanskritinkieliselle sanalle sarvara, jota käytettiin yhden Yaman koiran epiteettinä, indoeurooppalaisesta sanasta *ḱerberos, joka tarkoittaa ”Täplikäs”.

mytologit ovat arvelleet, että hirviön yhdistäminen koiraan tehtiin ensimmäisen kerran Trikarenoksen kaupungissa Phliasiassa.

Kerberos esiintyi kreikkalaisessa mytologiassa

Kerberos esiintyi monissa antiikin kreikkalaisen mytologian ja roomalaisen kirjallisuuden teoksissa sekä antiikin ja modernin taiteen ja arkkitehtuurin teoksissa, vaikka Kerberosta ympäröivä kuvaus ja tausta erosivat usein aikakauden eri tekijöiden eri teoksissa.

merkittävin ero on Kerberoksen päiden lukumäärä: useimmat lähteet kuvaavat tai kuvaavat kolmea päätä; toiset osoittavat sen kahdella tai jopa vain yhdellä; pienempi määrä lähteistä näyttää vaihtelevan luvun, joskus jopa viisikymmentä.

yleinen teema oli jatkuva, sillä Kerberoksen ruumiista kiemurteli lohikäärmeen häntä ja käärmeitä ja sen kesyttämätöntä raakuutta, jotka tottelivat vain Haadeksen eli Persefonen ääntä.

Kerberos kreikkalaisessa ja roomalaisessa kirjallisuudessa

Kerberos on ollut esillä monissa Rooman kirjallisuuden merkkiteoksissa, tunnetuimpina Vergiliuksen Aeneidissa ja Orfeuksen kertomuksessa Platonin Symposiumissa sekä Homeroksen Iliaassa, joka on ainoa tunnettu viittaus yhteen Herakleen työstä, joka esiintyi ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä.

Aeneidissa Kerberos nukutettiin sen jälkeen, kun hänet oli huijattu syömään huumattuja kakkuja ja Orfeus nukutti olennon musiikillaan. Kerberoksen vangitseminen elävänä oli Herakleen kahdestoista ja viimeinen työ.

Dante Alighierin Infernossa Canto VI Kerberos löytyy helvetin kolmannelta kehältä, jossa hän vartioi ja repii palasiksi ne, jotka ovat sortuneet mässäilyyn, yhteen roomalaiskatolisuuden seitsemästä kuolemansynnistä.

Kerberoksen ja Herkuleen myytti

Kerberoksen ja Herkuleen myytin mukaan Hercules vei Kerberoksen ylös Haadeksesta yhdessä tämän vaivannäöstä. Tämä saavutettiin vasta pitkittyneen taistelun jälkeen, jossa Kerberoksen torahampaat raatelivat sankarin Herkuleen ja hänen selästään ja hännästään kasvavat käärmeet uhkasivat häntä.