Maailmankalenteri

hyötyy

muiden kalenteriuudistusehdotusten tapaan, kannattajat huomauttavat Maailmankalenterille useista hyödyistä nykyiseen gregoriaaniseen kalenteriin verrattuna.

kannattajat viittaavat sen yksinkertaiseen rakenteeseen. Jokaiselle päivälle annetaan tarkka, toistuva päivämäärä suhteessa viikkoon ja kuukauteen. Neljännesvuositilastoja on helpompi vertailla, sillä neljä neljännestä ovat joka vuosi samanpituisia. Taloudelliset säästöt syntyvät siitä, että kalentereiden painamisen tarve vähenee, koska vain vuosiluku vaihtuu. Työ-ja kouluaikataulujen ei tarvitse turhaan uudistua, isoin kustannuksin, vuodesta toiseen. Maailmankalenterin voi opetella ulkoa kuka tahansa, ja sitä voi käyttää samalla tavalla kuin kelloa.

koska Maailmankalenteri on ikuinen, siitä ei tarvitse suoltaa kopioita joka vuosi. Maailmankalenterin päivämäärät esiintyvät enintään kahden päivän erolla gregoriaanisen kalenterin päivämääriin.

uskonnolliset objektit

Maailmankalenterin päävastustajat 1900-luvulla olivat seitsemän päivän jaksolla palvovien uskontojen johtajia. Juutalaisille, kristityille ja muslimeille tietyt palvontapäivät ovat ikivanhoja ja heidän uskonsa peruselementtejä.

juutalaiset viettävät lauantaita sapattina kymmenen käskyn perusteella: ”muista sapattipäivä, pidä se pyhänä” (2.Moos. 20: 8). Kristityt palvovat sunnuntaina, Herran päivänä, jolloin he uskovat Kristuksen nousseen kuolleista. Muslimit esittävät jumu ’ ah-rukouksen moskeijoissa perjantaisin, päivänä jolloin he uskovat Adamin syntyneen. Samoin seitsemännen päivän adventisteja vaaditaan palvomaan joka lauantai.

näiden uskontojen kannattajat vastustavat sitä, että välipäivät lasketaan tavanomaisen seitsenpäiväisen viikon ulkopuolelle ja että ne häiritsevät perinteistä viikkorytmiä. Viikko maailmanpäivänä olisi kahdeksan päivän mittainen. Näiden uskontojen kannattajat väittävät, että heidän täytyisi jatkaa juhlapyhiensä viettämistä joka seitsemäs päivä, niin että palvontapäivät ajelehtisivat yhdellä päivällä joka vuosi (kaksi karkausvuonna) suhteessa maailman Kalenteriviikkoon. Lepopäivä ei silloin enää osuisi yhteen viikonlopun kanssa.

nämä huolet vaikuttivat siihen, että Yhdysvaltain hallitus päätti Yhdistyneissä Kansakunnissa vuonna 1955 olla suosittelematta lisätutkimuksia.

Maailmankalenterin kannattajat eivät kiellä sitä, että heidän järjestelmänsä on ristiriidassa huomattavan osan maailman väestöstä perinteiden kanssa, mutta väittävät, että ne, jotka haluavat säilyttää seitsenpäiväisen viikkojärjestyksen, voivat pitää Maailmanpäiviä ja Leapy Year-päiviä ”tuplapyhinä”.

ISO 8601EDIT

Maailmankalenteri ei eräistä muista ehdotuksista poiketen ole yhteensopiva kansainvälisen standardin ISO 8601 kanssa, joka perustuu gregoriaaniseen kalenteriin, mutta eroaa siitä. Ne eroavat toisistaan viikon ensimmäisen arkipäivän (sunnuntai vs. maanantai) suhteen, eikä ISO 8601 tue interkalaaripäivämääriä (esim.notaatiossa). Maailmankalenteri kuitenkin muokkaa gregoriaanista kalenteria vähemmän kuin muut kalenterin uudistusehdotukset yksinkertaisemman ja ikuisen kalenterin tavoiteltujen parannusten saavuttamiseksi.