Menu

esitys
Katalonian maat ovat niitä alueita, jotka joko ovat katalaaninkielisiä tai kuuluvat suurempiin poliittisiin yksiköihin, joissa katalaania puhutaan. Poliittisista, historiallisista tai identiteettiin liittyvistä piirteistä voidaan erottaa useita pääalueita Katalonian sisällä-tyypillisesti ne ovat Katalonia, Valencian maa, jokainen neljästä Baleaarien saaresta (Mallorca, Menorca, Ibiza ja Formentera), Franja, Andorra Ja Pohjois —Katalonia. Joidenkin käsitysten mukaan listalle voidaan lisätä myös El Carxe ja L ’ Alguer.
pohjautuen ajatukseen yhteisestä kielellisestä, kulttuurisesta ja historiallisesta perinnöstä ja jatkuvasta kansakunnan rakentamisprosessista, jotkut katalonialaisen nationalismin alat väittävät, että Katalonian maat muodostavat kokonaisuutena yhden ainoan kansakunnan. Toiset alat sitä vastoin vastustavat sitä, että Katalonian maat ovat Kieli-ja kulttuurialueita, mutta eivät yhtä yhteistä kansakuntaa, ja kannattavat sen sijaan sitä, että ainakin osa niiden alueista on eri kansakuntia yksinään.
institutionaalinen historia
Katalonian kolmen suurimman maan —Katalonian ruhtinaskunnan, Valencian kuningaskunnan ja Mallorcan kuningaskunnan— alueellinen ja institutionaalinen muodostuminen tapahtui keskiajalla. Katalonian ruhtinaskunta perustettiin vuonna 1162, kun Barcelonan kreivikunta oli ottanut muut Katalonian kreivikunnat hallintaansa 800-luvulta alkaen. Sotilaallinen edistyminen Katalonian ja naapurimaiden kuningaskunnan Aragonian-molemmat alueet ovat liittyneet alle kruunu Aragonian vuodesta 1162-etelään ja kohti Välimerta mahdollisti luoda kuningaskunnan Mallorca (1231, vastaa pohjimmiltaan Baleaarit) ja Valencian (1239, suunnilleen alueella nykyisen Valencian maa).
vuodesta 1516 lähtien nämä kolme maata joutuivat Kastilian johtaman latinalaisamerikkalaisen monarkian alaisuuteen säilyttäen samalla omat instituutionsa, vaikka uusi valtakunta aloitti asteittaisen keskittämisen.

Katalonian ruhtinaskunta irtautui hetkellisesti latinalaisamerikkalaisesta monarkiasta julistautuen Ranskan suojeluksessa olevaksi tasavallaksi vuosina 1641-1652. Katalonia menetti pohjoisimmat alueensa-nykyisen Pohjois-Katalonian – Ranskalle vuonna 1659. Vuodesta 1790 Pohjois-Katalonia muodostaa Ranskan tasavallan Itä-Pyreneiden departementin.
Espanjan perimyssota johti Valencian kuningaskunnan (1707), Katalonian ruhtinaskunnan (1714) ja Mallorcan kuningaskunnan (1715) lakkauttamiseen, jolloin kaikki kolme maata liitettiin Kastilian kruunuun muodostaen Espanjan yhtenäisen kuningaskunnan.
Espanjan toisen tasavallan aikana (1931-1939) Katalonialla oli poliittinen itsehallinto (Generalitat), kun taas Valencian maa ja Baleaarit laativat alustavia itsehallintohankkeita, joita ei hyväksytty Espanjan sisällissodan (1936-1939) puhkeamisen vuoksi.
Francolaisen diktatuurin alettua Generalitat siirtyivät maanpakoon (Ranskaan). Se palautettiin ennalleen vasta vuonna 1979, neljä vuotta Francon kuoleman jälkeen, kun uusi Katalonian Itsehallintoasetus pantiin täytäntöön. Vuonna 1982 itsehallinto myönnettiin myös Valencialle ja vuonna 1983 Baleaareille.
Andorran ruhtinaskunta puolestaan muodostui vähitellen keskiajalla ja siitä tuli lopulta itsenäinen valtio, sillä erikoisella tavalla, että sen kaksi valtionpäämiestä ovat Ranskan tasavallan presidentti ja Urgellin piispa. Vuonna 1993 Andorra hyväksyi oman perustuslakinsa ja liittyi YK: n jäseneksi.
Katalonian hallitus järjesti itsenäisyydestä kansanäänestyksen ilman Espanjan viranomaisten suostumusta 1. lokakuuta 2017. Äänestystä sotki Espanjan poliisin väkivalta äänestäjiä kohtaan. Katalonian hallituksen virallisten tietojen mukaan äänestysprosentti oli 43, ja 92 prosenttia äänestäjistä kannatti itsenäistymistä Espanjasta. Äänestyksen jälkeen Katalonian parlamentti julisti Katalonian tasavallan 27. Samana päivänä Espanjan hallitus määräsi Katalonialle suoran vallan, joka oli voimassa 2.kesäkuuta 2018 saakka.
kieli
katalaani (Valenciassa perinteisesti ”Valencia”) on useimpien katalaanimaiden muodostamien alueiden kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 9,7 miljoonaa ihmistä ja muualla maailmassa vielä 0,3 miljoonaa (2018 arvio). Heistä 4,1 miljoonaa on äidinkielisiä (Ethnologue, 2012).
katalaani on Andorran ainoa virallinen kieli, ja sillä on virallinen asema Espanjan rinnalla Kataloniassa, Valencian maassa ja Baleaareilla, joissa se on yksi kouluissa opetusvälineenä käytettävistä kielistä. Katalaani on tunnustettu, mutta sillä ei ole virallista asemaa, Pohjois-Kataloniassa, Algherossa ja Franjassa. Se on myös yksi Pyreneiden ja Pyreneiden ja Välimeren alueen Euroregion työyhteisön virallisista kielistä.

Kataloniassa Occitan tunnustetaan myös kanssaviralliseksi kieleksi. Se on Aranin laakson kieli, jossa se tunnetaan kansanomaisesti nimellä ”Aranese” ja sitä käytetään myös julkisessa opetuksessa, sekä Pohjois-Katalonian Fenolhedan comarcassa, jossa se ei ole virallinen.
Valencian maan länsiosissa puhutaan perinteisesti espanjaa, jossa on erilaisia dialektisia muunnoksia, joista osassa näkyy vaikutteita Valenciasta.
politiikka ja hallitus
Katalonialla, Valencialla ja Baleaareilla on Espanjassa lainsäädännöllinen ja toimeenpaneva autonomia muun muassa koulutuksen, kulttuurin, liikenteen, terveydenhuollon, maatalouden, teollisuuden, ympäristön, matkailun, kulttuuriperinnön ja siviilioikeuden aloilla. Katalonialla on myös omat poliisivoimansa. Näitä valtuuksia käyttävät Generalitat de Catalunya (Katalonian parlamentin, Katalonian hallituksen ja presidentin kautta, ja toimeenpanovalta on siirretty Aranin Yleisneuvostolle kyseisessä laaksossa), Generalitat Valenciana (Valencian parlamentin tai Corts Valencianesin, hallituksen tai Consellin ja presidentin kautta) ja Baleaarien hallitus (Baleaarien parlamentin, hallituksen, presidentin sekä Mallorcan, Menorcan, Eivissan ja Formenteran Saarineuvostojen kautta).).
Franjalla ei ole omaa laitosta, joka yhdistäisi kaikki sen alueet, vaan viisi maakäräjäkuntaa, joilla on muutama kunnan ylittävä toimeenpanovalta: Ribagorça, Llitera, Baix Cinca, Baix Aragó-Casp ja Matarranya.
Katalonian Pohjoinen alue muodostaa Pyrénées-Orientalesin Ranskan departementin, jota hallitsee 34-jäseninen Departementtineuvosto, joka myös valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden välein. Sitä johtaa pysyvä komitea, jota johtaa puheenjohtaja. Ranskan departementeilla on toimeenpanovaltaa muun muassa sosiaalihuoltoon, työpaikkoihin, kirjastoihin ja arkistoihin, kulttuuriin ja koulutukseen, kaupunkisuunnitteluun, matkailuun ja ympäristöön liittyvissä asioissa.
Andorralla on kaikki itsenäisen valtion valtuudet. Sen lakiasäätävä elin on yleisneuvosto, toimeenpaneva elin on Andorran hallitus ja tuomioelimen muodostavat useat tuomioistuimet, joiden hallintoelin on korkeampi oikeusneuvosto.
Territory: CATALONIA
Population: 7,727,029 habitants (2020)
Area: 31,895 km2
Capital: Barcelona
Territorial languages: Katalaani koko alueella lukuun ottamatta Occitaninkielistä Arania
viralliset kielet: katalaani, Occitan, Espanja
Government: JxCat ja ERC
President of the Generalitat: Pere Aragonès, ERC, VT (vuodesta 2020)
poliittinen järjestelmä: autononomous community in the Kingdom of Spain; tasavalta julistettiin vuonna 2017, ei pantu täytäntöön

paikkajako parlamentissa (helmikuun 2021 vaalit), 135 jäsentä:

• Katalonian sosialistipuolue (Partit dels Socialistes de Catalunya, PSC-PSOE, pro-autonomy/federalist, centre to centre-left) 33
• Katalonian tasavaltalainen vasemmisto (Esquerra Republicana de Catalunya, ERC, pro-independence, centre-left) 33
• yhdessä Katalonian puolesta (Junts per Catalunya, JxCat, pro-independence, centre-right) 32
• Vox (keskustalainen; äärioikeisto) 11
• Popular Unity candidatura D’ unitat Popular, CUP, Pro-independence, left) 9
• Catalunya en Comú-Podemos (CEC-P, federalist/pro-Katalonian suvereniteetti, keskusta-vasemmisto, vihreät) 8
• Kansalaispuolue (Ciutadans, C ’ S, PRO-autonomy/centralist; centre-right) 6
• Popular Party (Partido Popular, PP, pro-itsehallinto/keskustaoikeisto; keskustaoikeisto) 3

vaalijärjestelmä: suhteellinen
loma: Katalonian kansallispäivä (11. syyskuuta)
alue: Valencian maa
väkiluku: 5 003 769 (2019)
alue: 23 255 km2
pääkaupunki: Valencia
alueelliset kielet: katalaani (yleinen ja suosittu nimi ”Valencia”) useimmilla alueilla; Espanja 8 läntisessä ja eteläisessä comarquessa (kreivikunnassa).
viralliset kielet: katalaani, espanja
Government: PSPV and Compromís
President of the Generalitat: Ximo Puig, PSPV (since 2015)
Political system: autonomous Region in the Kingdom of Spain
Distribution of Parliament (2019 election), 99 jäsentä:

• Valencian maan sosialistinen puolue (Partit Socialista del País Valencià, PSPV-PSOE, pro-autonomy/federalist, centre-left) 28
• Popular Party (Partido Popular, PP, pro-autonomy/centralist; centre-right to right) 19
• Compromís (federalistinen ja pro-Valencian suvereniteetti, keskustavasemmisto, vihreät) 17
• Kansalaispuolue (ciutadans, c’ s, Pro-autonomy/centralist; Centre-Right) 18
• Vox (CENTRALIST/Anti-autonomy, äärioikeisto) 10
• podemos (Federalist, centre-left to left) 8

vaalijärjestelmä: proportional
Holiday: 9. lokakuuta ja 25. huhtikuuta
alue: Baleaarit
väestö: 1 149 460 (2019)
Alue: 4 492 km2
pääkaupunki: Palma
alueellinen kieli: katalaani
viralliset kielet: katalaani, espanja
hallitus: PSIB-PSOE, Podem ja MÉS
Baleaarien hallituksen puheenjohtaja: Francina Armengol, PSIB (vuodesta 2015)
poliittinen järjestelmä: autonominen alue Espanjan kuningaskunnassa
paikkajako parlamentissa (vuoden 2019 vaalit), 59 jäsentä:

• Partit Socialista de les Illes Balears (PSIB-PSOE, pro-autonomy/federalist, centre-left) 19
• Popular Party (Partido Popular, PP, pro-autonomy/centralist; centre-Right) 16
• Podem (federalist, centre-left and left) 6
• Més per Mallorca i Més per Menorca (MÉS/MpM, pro-islands’ suverenity, centre)-vasemmalta vasemmalle) 6
• Vox (Centralist Anti-autonomist, äärioikeisto) 3
• el pi (Pro-autonomy, centre to centre-right) 3
• Gent per Formentera (gxf, Pro-Island suverenity, centre-left) 1

vaalijärjestelmä: suhteellinen
loma: Mallorcan päivä (31. joulukuuta); Menorcan Päivä (17.tammikuuta); Eivissan päivä (8. elokuuta); Formenteran päivä (25. heinäkuuta).
alue: Pohjois-Katalonia
asukasluku: 474 452, mukaan lukien Fenolheda (2017)
Alue: 4 116 km2 (mukaan lukien Fenolheda)
pääkaupunki: Perpinyà
alueellinen kieli: katalaani koko alueella lukuun ottamatta Occitaninkielistä Fenolhedaa
virallinen kieli: ranska
poliittinen järjestelmä: Pyrénées Orientalesin Ranskan departementti Occitanian alueella, jolla ei ole lainsäädännöllistä autonomiaa.
Holiday: Päivä Pohjois-Kataloniassa (7. marraskuuta)
alue: ANDORRA
väestö: 76 177 (2018)
alue: 468 km2
pääkaupunki: Andorra la Vella
alueellinen kieli: katalaani
virallinen kieli: katalaani
hallitus: DA, L ’ A ja CC koalitio
hallituksen puheenjohtaja: Xavier Espot, DA (vuodesta 2019)
poliittinen järjestelmä: itsenäinen valtio
parlamentin paikkajako (2019 vaalit):
Andorran demokraatit (Demòcrates per Andorra, DA, keskustaoikeistoliberaali) 11
sosiaalidemokraattinen puolue (Partit Socialdemòcrata, PS, sosiaalidemokraatti) 7
Andorran liberaalit (Liberals d ’Andorra, L’ A, keskustaoikeistoliberaali) 4
kolmas tie + Lauredianunion (Tercera Via + Unió Laurediana, oikeistokonservatiivi) 4
sitoutuneita kansalaisia (Ciutadans Compromesos, CC, keskusta-sosiaaliliberaali) 2
järjestelmä: yhdistelmä suhteellinen ja enemmistö
Itsehallintoaste
(päivitetty viimeksi marraskuussa 2020.)