Mitä Bahá ’I-temppeli paljastaa Bahá’ I-uskosta / WTTW Chicago

Michiganjärven rannalla, Chicagon pohjoispuolella, on ihmeellinen valkoinen temppeli, joka toivottaa kaikki uskonnot tervetulleiksi, mutta jossa ei ole papistoa, seurakuntaa tai edes muodollisia jumalanpalveluksia lyhyiden rukouskokousten lisäksi. Sen minareettimaisia pylväitä koristavista pitsisistä arabeskipaneeleista löytyy buddhalaisuutta ja hindulaisuutta symboloivia koukkuristejä, juutalaisuutta esittäviä Daavidin tähtiä, kristillisiä ristejä, islamilaisen puolikuun kuita ja yhdeksänsakarainen tähti. Jos viimeinen symboli on tuntematon, se johtuu siitä, että se edustaa nuorinta näistä uskonnoista, ja motivoivaa voimaa temppelin takana: Bahá ’ í-uskoa.

Bahá’ I-temppelin pylväissä on symboleita eri uskonnoista. Valokuva: US Bahá ’í National CenterThe Bahá’ í House of Worship in Wilmette kutsutaan joskus ”hiljainen opettaja”, koska se kuvaa periaatteita uskon. Sen majesteettisin ja näkyvin piirre, sen kohoava kupoli, symboloi Bahá ’ ísin ydinuskoa: ihmiskunnan ykseyttä yhden Jumalan alaisuudessa. Kupolin ylle kaartuvat kylkiluut kuvaavat maailman kansojen käsiä rukouksessa. ”Maa on vain yksi maa ja ihmiskunta sen kansalaisia”, sanotaan temppelin ulkokuoressa olevassa piirtokirjoituksessa.

Bahá ’ ís eivät hylkää muita uskonnollisia opetuksia, vaan uskovat sen sijaan, että Jumalan ovat kautta aikojen paljastaneet vähitellen joukko jumalallisia sanansaattajia, joihin kuuluvat Krishna, Abraham, Mooses, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammed – tästä syystä Palvontahuoneen ornamentiikassa on käytetty erilaisia uskonnollisia symboleja. Jokainen näistä” Jumalan ilmentymistä”, kuten Bahá ’ ít heitä kutsuvat, on tarjonnut opetuksia, jotka sopivat heidän aikansa ja paikkansa olosuhteisiin. Vaikka heidän sosiaaliset opetuksensa – kuten se, mitä syödä, miten rukoilla tai miten ruumiiden välillä tulee olla – saattavat muuttua, tietyt hengelliset opinkappaleet ovat yleismaailmallisia, esimerkiksi lähimmäisen rakastaminen ja kunnioittaminen. Kuten yksi temppelin sisällä olevista piirtokirjoituksista sanoo, ” Kaikki Jumalan profeetat julistavat samaa uskoa.”

siksi Bahá ’ ís hyväksyy ja jopa tutkii muiden uskontojen opetuksia, mutta uskoo kahden uuden jumalallisen sanansaattajan ilmestyneen Persiaan 1800-luvulla. Bahá ’ u ’ lláh, jonka nimi tarkoittaa ”Jumalan kunniaa”, on uskon perustaja, kun taas Báb (”portti”) ennusti Bahá ’ u ’ lláhin tulon. Bahá ’ is uskoo, että heidän uskonsa, viimeisimpänä Jumalan ilmentymänä tässä ilmestysten sukulinjassa, sopii omaan globalisaation aikaamme, sen ykseyden saarnaamiseen.

Bahá’ I-temppeli Chicagon pohjoispuolella on vanhin pysyvä Bahá ’ I-Palvontahuone. Valokuva: US Bahá ’í National CenterThe Bahá’ í faith levisi Persiasta vainosta huolimatta-Báb teloitettiin ampumalla vuonna 1850, kun taas Bahá ’ u ’ lláh oli vangittuna ja maanpaossa suuren osan elämästään – ja sen esitti Amerikassa ensimmäisen kerran kristitty pappi Henry Jessup Chicagon vuoden 1893 Kolumbian maailmannäyttelyn aikana. Jessup oli kohdannut aloittelevan uskon matkustaessaan Lähi-idässä, ja esitteli sen täällä maailman uskontojen parlamentissa. Se kasvoi nopeasti tässä maassa, ja vuonna 1903 amerikkalainen Bahá ’ís halusi rakentaa Palvontahuoneen Yhdysvaltoihin saatuaan innoituksen suunnitelmista rakentaa ensimmäinen Bahá’ í-temppeli Turkmenistanin Ašgabatiin. (Tuo Palvontatalo purettiin vuonna 1963 sen jälkeen, kun se oli vaurioitunut kriittisesti maanjäristyksessä.)

amerikkalainen Bahá ’ í-yhteisö päätti sijoittaa Palvontahuoneen Chicagoon ottaen huomioon kaupungin aseman maan ytimessä, ja osti kiinteistön järveltä vuonna 1907. Naiset, kuten ”temppelin äitinä” tunnettu Corinne True, ottivat johdon hankkeen suunnittelussa ja rahankeruussa, mikä oli tuohon aikaan epätavallista mutta edusti Bahá ’ í-uskoa miesten ja naisten tasa-arvoon. Vuonna 1920 Palvontahuoneeksi valittiin ranskalais-kanadalaisen arkkitehdin ja Bahá ’ I Louis Bourgeoisin suunnitelma.

Bourgeois oli työskennellyt merkittävän chicagolaisen arkkitehdin Louis Sullivanin kanssa ja opiskellut École des Beaux-Artsissa Pariisissa, ja hänen suunnittelunsa heijasteli molempien vaikutusta. Beaux-Arts tyyli, joka tuli suosittu Chicagossa klo 1893 Kolumbian näyttely ja voidaan nähdä sellaisia rakennuksia kuin Art Institute, kulttuurikeskus, ja Museum of Science and Industry, arvostettu symmetria, paljon koristelu, ja kivi, kun taas Sullivan oli tunnettu kasvitieteellinen ornamentiikka ja teräsrunkoinen rakentaminen.

Palvontahuone sisältää kaiken tämän, koska siinä käytetään pitkälle koristeltuja betonilevyjä, jotka on ripustettu teräksisen korirakenteen kummallekin puolelle ja joiden lasi pitää elementit loitolla. Toisessa nyökkäyksessä ihmisyyden ykseydelle suunnittelussa on mukana arkkitehtonisia elementtejä eri perinteistä, kuten Goottilaisia kaaria ja islamilaisia arabeskeja. Bourgeoisin koristeellinen näkemys vaati kuitenkin jonkin verran teknologista innovaatiota – ei este Bahá ’ isille, joiden mielestä tieteen ja uskon yhteensovittaminen on totuuden tuntemista.

Bahá’ I-temppeli koostuu teräsrakenteesta, johon on ripustettu Koristeelliset esivaletut betonipaneelit. Kuva: US Bahá ’í National Center

John Earley-niminen kivenveistäjä oli kokeillut valmiiksi valettua betonia, joka tarjosi keinon toteuttaa Bourgeois’ n näkemys. Tehtyään paneelit työpajassaan Rosslynissa Virginiassa Earley kuljetti ne rautateitse wilmetteen ripustettavaksi teräsrakenteeseen. Ja hän teki tavallisesta valkoisesta betonista kauniin sekoittamalla siihen murskattua kvartsia, joka tarttuu valoon ja kimaltelee. Bahá ’ is nimittäin arvostaa kauneutta ja pitää sitä todisteena Jumalasta. Tätä periaatetta valaisevat edelleen Palvontahuonetta ympäröivät yhdeksän eri puutarhaa.

luku yhdeksän on Bahá ’ I-uskossa merkittävä, ja se symboloi yhtenäisyyttä, täydellisyyttä ja täydellisyyttä korkeimpana yksittäisenä numerona. Aivan kuten puutarhoja on yhdeksän, Palvontahuoneessa on yhdeksän sivua ja yhdeksän ovea. Yhdeksän on läsnä yhdeksänsakaraisen tähden symbolissa ja niiden ihmisten lukumäärässä, jotka muodostavat Bahá ’ I-hallintoelimen. Temppelissä on 18 porrasta, jotka johtavat siihen (kaksinkertainen yhdeksän), ja 45-metriset pylväät (viisi kertaa yhdeksän).

Bahá’ I-temppeliä ympäröivät yhdeksän puutarhaa kertovat Bahá ’ iien rakkaudesta kauneuteen ja uskosta siihen, että moninaisuudessa on yhtenäisyyttä. Valokuva: US Bahá ’ í National Centerin

Wilmette House of Worship toimii koko Pohjois-Amerikan äititemppelinä, ja se on vanhin pysyvä Palvontahuone, joka avattiin lopulta vuosikymmenien rakentamisen jälkeen vuonna 1953. On olemassa seitsemän muuta ”mannermaista” temppeliä, joissa jokaisessa on paikallisia sisustuselementtejä, mutta jotka noudattavat yleistä kaaviota yhdeksänpuoleisesta rakennelmasta, jota ympäröivät puutarhat ja jonka päällä on yksi kupoli. (Kambodžassa on myös viime vuonna avattu Palvontahuone, ensimmäinen Bahá ’ I-temppeli, joka palveli paikallista aluetta kokonaisen alueen sijaan.)

kuitenkaan nämä Palvontahuoneet eivät ole minkään seurakunnan koti. Wilmette Bahá ’ I-yhteisö, jossa on vain noin 60 asukasta, ei kokoonnu temppeliin. Sen sijaan Palvontahuone on tarkoitettu kaikkien kansojen yhteiseksi kokoontumispaikaksi, mihin tahansa uskoon tai ei usko, ja sellaisena se on avoinna yleisölle. Uskosta riippumatta sivusto, joka kannustaa kaikkien kansojen väliseen ykseyteen ja yhteenkuuluvuuteen, on tärkeä asia näinä kahtiajakautuneina aikoina. Ja mikä upea kohtaamispaikka.