Onko Valko-Venäjä lähempänä länttä vai Venäjää?
18.08.2020
hallituksen vastaiset mielenosoittajat ovat kokoontuneet Minskissä ja muissa kaupungeissa yli viikon ajan-mutta he eivät ole heiluttaneet EU: n lippuja. Asiantuntijat huomauttavat, että Valko-Venäjä on venäjä-myönteinen maa ilman presidentti Lukashenkoakin.
vilkaisu karttaan osoittaa Valko-Venäjän ainutlaatuisen maantieteellisen sijainnin. Lännessä maa rajautuu Naton jäseniin Puolaan, Liettuaan ja Latviaan. Etelässä on naapuri Ukraina ja idässä Venäjä.
Mutta Valko-Venäjä on kaikkea muuta kuin ”puskurivaltio”, sanoi Gustav Gressel European Council on Foreign Relations-ajatushautomosta. Valko — Venäjä ei ole ”neutraali” kuten Sveitsi, ruotsi tai suomi, hän sanoi-Se on osa kollektiivista Turvallisuussopimusjärjestöä (CSTO), Venäjän hallitsemaa kuuden maan sotilasliittoa.
Lue lisää: Valko — Venäjällä pidätetyt mielenosoittajat puhuvat raakuudesta
vuonna 2002 perustettuun liittoumaan-joka ei ole yhtä tiivis kuin NATO — kuuluu Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi Armenia ja kolme Keski-Aasian tasavaltaa. Kuluneena viikonloppuna Kremlin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka viittasi liittoumaan, kun hän sanoi Venäjän seisovan Valko-Venäjän liittolaisensa rinnalla sopimuksen puitteissa.
syyttäen Natoa sormella
Lukašenka antoi kommentin syytettyään Natoa joukkojen kokoamisesta Valko-Venäjän länsirajalle, minkä väitteen liittouma on torjunut.
”pysymme valppaina, tiukasti puolustuksellisina ja valmiina estämään kaikki aggressiot NATO-liittolaisia vastaan”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg maanantaina.
Lue lisää: Exclusive: Lukashenkon hallinto ”selvästi” lopussa Valko — Venäjällä, sanoo Schäuble
vastauksena Lukashenka määräsi Valko-Venäjän sotaharjoitukset lähellä Liettuan ja Puolan rajoja-yritys luoda ulkoinen uhka Venäjän sotilaallisen väliintulon kannustamiseksi, gressel sanoi. Putin ei kuitenkaan aio tehdä niin. Niin kauan kuin Valko — Venäjä ei ylitä punaisia linjoja-niin kauan kuin se pitää kiinni valtioliiton, taloudellisen ja sotilaallisen yhteistyön sopimuksista, Venäjä ei puutu asiaan, hän sanoi.
protestit, lakot nostavat helteen
Venäjä ei välttämättä tue Lukashenkoa
Gresselin ja muiden asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei pane toivoaan heikentyneeseen itsevaltiaaseen, vaan siihen, että Valko-Venäjä on ja pysyy Venäjä-myönteisenä maana. He uskovat, että Kreml ei panisi pahakseen hallituksen vaihtumista, kunhan siihen ei liity äkkikäännöstä kohti länttä, EU: ta tai Natoa.
Lue lisää: Yksityisyyssovellukset auttavat vastustamaan Belarus internet shutdown
, joka ei näytä olevan tämän protestiliikkeen tavoite. Oppositio ei ole ehdottanut esimerkiksi Valko-Venäjän liittymistä EU: hun, jolloin pakotteet, joita EU nyt haluaa asettaa vaalien jälkeisestä tehoiskusta vastuussa oleville virkamiehille, olisivat melko haitallisia, Valko-Venäjän oppositiopoliitikko Maria Kolesnikova kertoi saksalaiselle Welt am Sonntag-lehdelle. Hän sanoi, että on ”liian aikaista” pakotteille ja lisäsi, että ne vain rasittavat keskusteluja hallituksen ja opposition välillä.
Brysselin diplomaatit ovat jo päivien ajan varoittaneet antamasta Venäjälle mitään tekosyitä väittää EU: n sekaantuvan Valko-Venäjän asioihin. ”Valko-Venäjän kansalla on oikeus päättää tulevaisuudestaan ja valita vapaasti johtajansa”, tviittasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel maanantaina.
tiistaina puhelimitse puhuneet Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoivat olevansa yhtä mieltä siitä, että ”ulkopuolista puuttumista ei pitäisi tapahtua.”
ei vertailua Ukrainaan
Gressel kertoi DW: lle, että Valko-Venäjän tilanne ei ole sama kuin Ukrainassa, jossa Putin liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014 maan omaksuttua äkillisen länsimielisen asenteen sytyttäen käynnissä olevan konfliktin itärajallaan. Valkovenäläiset ovat yleensä Venäjä-mielisiä, sanoi Gressel, ja molemmat maat ovat osa CSTO: ta, joten miksi hyökätä?
hän pitää Lukashenkon ailahtelevaa kurssia paljon ongelmallisempana. Vain päiviä ennen elokuun 9. päivän vaaleja presidentti syytti 32 venäläistä palkkasotureiksi, jotka pyrkivät horjuttamaan hänen maataan, ja pidätytti heidät.
Lukašenka ei ole koskaan suostunut Venäjän toiveeseen suuresta venäläisestä sotilastukikohdasta Valko — Venäjällä-hän on aina halunnut itsenäisyytensä. Hän jopa solmi alustavia siteitä Natoon, osallistui erilaisiin ohjelmiin ja pohti jopa yhteisiä sotaharjoituksia. EU vastasi hänen aloitteisiinsa vuonna 2016 poistamalla korkeisiin hallitusjohtajiin kohdistuvat pakotteet.
Jos uudet vaalit järjestettäisiin, jotkut kommentoijat epäilevät Kremlin luottavan siihen, että äänestäjät tukisivat Lukashenkon modernia, Venäjä-myönteistä seuraajaa. Viktor Babariko, joka vangittiin toukokuussa rahanpesusta ja veronkierrosta syytettynä, jota hän kutsui poliittiseksi motiiviksi, sopisi tuohon kuvaukseen. Venäläisen Gazpromin valkovenäläistä tytäryhtiötä johtava Babariko on ajanut itsenäisyyttä lännestä ja Venäjästä.
Lue lisää: 10 päivän pidätyksen jälkeen vapautettu DW: n Valko-Venäjän — kirjeenvaihtaja
Ukraina ei ole hyvä vertailukohta-mutta entä Armenia, jossa Venäjä-mielinen hallituksen päämies vaihtui oletettavasti Länsimyönteisempään poliitikkoon vuoden 2018 Samettivallankumouksessa? Silloin Kreml katsoi ja odotti.
tänään Armenia Ei ole yhtään lähempänä vetäytymistä talousliitosta tai Venäjän kanssa solmitusta sotilassopimuksesta. And Prime Minister Nikol Pashinyan, once the leader of the protest movement, is seen as one of Putin’s close allies.
Alexander Lukashenko declared a landslide victory in presidential polls on August 9. Virallisen ääntenlaskennan mukaan 65-vuotias sai 80 prosenttia äänistä, kun hänen suurin haastajansa Svjatlana Tsikhanouskaja sai vain 10 prosenttia. Lukashenkon vastustajat syyttävät häntä äänestyksen peukaloinnista varmistaakseen kuudennen kauden 26 vallassaolovuoden jälkeen.
tulosten julkistamisen jälkeen valkovenäläiset lähtivät kaduille vaatimaan vaalien uusintaa, jota riippumattomat tarkkailijat valvoivat. Turvallisuusjoukot vastasivat julmalla iskulla. Väkivalta, jota Lukašenka syytti ulkovaltojen sekaantumiseksi, tuomittiin laajasti kansainvälisesti, mikä sai EU: n valmistelemaan pakotteita Valko-Venäjän virkamiehiä vastaan.
neljän ensimmäisen päivän mielenosoituksissa kuoli ainakin kaksi ihmistä ja lähes 7 000 pidätettiin. Lukashenkon eroa vaativat mielenosoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet. Tuhannet mielenosoittajat ovat liittyneet päivittäisiin marsseihin, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista ja poliisiväkivallan lopettamista.
yli 100 000 ihmistä osallistui elokuun 16.päivänä järjestettyyn ”vapauden marssiin”, joka oli yksi kaikkien aikojen suurimmista mielenosoituksista Lukašenkan valtaa vastaan. Mielenosoittajat huusivat ” Leave!, ”ja heilutti punavalkoista historiallista Valko-Venäjän lippua, josta on tullut yleinen näky ralleissa. Lukašenka romutti lipun noustessaan valtaan, ja siitä on sittemmin tullut hänen vastustuksensa symboli.
Lukašenkon kannattajat järjestivät oman mielenosoituksensa 16.elokuuta, vaikka opposition marssi vähätteli heidän määräänsä. ”Kannatan Lukashenkoa”, 68-vuotias tukija Alla Georgievna sanoi Reutersille. ”En ymmärrä, miksi kaikki ovat nousseet häntä vastaan. Saamme eläkkeet ja palkat ajallaan hänen ansiostaan.”
Lukašenkan perinteisenä tukipohjana pidetyt valtion omistamien teollisuudenalojen työntekijät ovat alkaneet kääntyä häntä vastaan. Tuhannet tehdastyöläiset osallistuivat mielenosoituksiin sen jälkeen, kun oppositio oli julistanut yleislakon. Sosiaalisessa mediassa laajasti jaettu kuvamateriaali elokuun 17. päivältä näytti, kuinka minskiläisen traktoritehtaan työntekijät häiriköivät Lukashenkoa huutamalla ” Lähtekää!”kun hän yritti pitää puhetta.
myös useat sadat toimittajat, kameraoperaattorit ja muut Valko-Venäjän valtiollisen yleisradioyhtiön BT: n työntekijät kävelivät pois työpaikalta. Paikallisen median mukaan henkilökunta oli esittänyt vaatimuksia, joissa vaadittiin johtoa lopettamaan sensuuri ja tunnustamaan vaalitulos mitättömäksi. Lakon aikana ”Belarus 1” – televisio lähetti tyhjän studion, jonka taustalla soi musiikki.
pian protestien alkamisen jälkeen opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsikhanouskaja pakeni naapurimaahan Liettuaan vedoten turvallisuusuhkiin. Maanpaossa hän on vaatinut uusia vaaleja ja sanonut olevansa ” valmis kantamaan vastuuta ja toimimaan kansallisena johtajana.”Lukashenko puolestaan on myöntänyt, että uudet gallupit olisivat mahdollisia — mutta vasta perustuslain muutoksen jälkeen.