Otelautapäiväkirjan

”Thunder Roadilla” Bruce Springsteen laulaa ”no, i got this guitar and I learned how to make it talk” ja soittaa sitten viileän pienen riffin. Ainoa ongelma on, etten ymmärrä sanaakaan hänen kitarastaan. Jos Springsteen olisi todella halunnut saada kitaransa ymmärretyksi, hän olisi käyttänyt talk boxia. Epätavallinen kitaraefekti oli todella suosittu 1970-luvulla, mutta peruskonsepti kurkunpään käyttämisestä vahvistettujen musiikillisten sävyjen muokkaamiseen juontaa juurensa 1930-luvun lopulle. Tässä lyhyt videokierros talk boxin historian läpi.

Alvino Rey ”St. Louis Blues”

sähkökitaran uranuurtajana ja yhtenä pedal steel-kitaraa ensimmäisenä soittaneista muusikoista Alvino Rey oli ensimmäinen kitarapuhuja. 1940-luvulla hän kokeili mikrofonin asettamista laulajan kurkulle ja esittäjän äänirasian avulla steel-kitaran repliikkejä. Tämä pätkä vuoden 1944 elokuvasta Jam Session, esittelee Rey ja hänen vaimonsa (laulaja Luise King), antaa äänen häiritsevän puhuva kitara Stringy.

Pete Drake ”Forever”

Steel-kitaristi Pete Drake jatkoi siitä, mihin Alvino Rey jäi, mutta hän ja toinen steel-kitaristi Bill West kehittivät erilaisen tavan keksiä saman perusefektin. Sen sijaan, että he käyttäisivät mikrofonia, he keksivät tavan käyttää kaiutinta saadakseen teräskitaransa laulamaan. ”Kitaralla soitetaan nuotit ja se menee vahvistimen läpi”, hän kertoi kerran Doug Greenille haastattelussa. (Kyllä, Kun hän riisuu hattunsa ja saappaat Ranger Doug of riders in the Sky on kantrimusiikin historioitsija.) ”Minulla on ajurijärjestelmä niin, että kaiuttimet katkaistaan ja ääni kulkee kuljettajan läpi muoviputkeen. Laita putki suuhun ja muodosta sanat suullasi, kun soitat niitä. Et sano sanaakaan: kitara on äänihuulesi, ja suusi on vahvistin. Sitä vahvistaa mikrofoni.”Drake julkaisi useita LP-levyjä Talking Steel-kitarastaan 1960-luvulla.

Sly and the Family Stone ”Sex Machine”

Kustom Electronicsin vuonna 1969 julkaisema ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva talk box koostui kaiutinkuljettimesta, joka oli koteloitu olan yli heitettyyn pussiin. Laukun äänenvoimakkuus oli melko pieni, ja se oli hieman kömpelö käyttää, joten sitä käytettiin enimmäkseen studiossa. Siitä tuli kuitenkin varsin suosittu ja se päätyi Steppenwolfin, Iron Butterflyn, Alvin Leen ja Sly and the Family Stonen kappaleille.

Jeff Beck ”She’ s a Woman”

Here ’ s a great clip of Jeff Beck using his Bag talk box on a jazz fusiony rendition of ”She’ s a Woman.”Näet ylimääräinen kitara hihna tilalla vaikutus ja miksi leikkii sen lavalla oli eräänlainen vaivata.

the Eagles ”Rocky Mountain Way”

Kustom Electronics oli ensimmäinen yritys, joka onnistui markkinoimaan talk boxia, mutta Bob Heil oli se kaveri, joka rakensi sellaisen, jota pystyi helposti soittamaan lavalla. Heil sai idean keskustelurasiaansa Joe Walshilta, joka käytti Bill Westin Pete Draken kanssa tekemää laatikkoa. The Bagin tavoin West Boxin äänenvoimakkuus oli liian pieni käytettäväksi lavalla, vaikka Walsh käyttikin sitä ahkerasti kappaleellaan ” Rocky Mountain Way.”Heil keksi version, joka toimi lavalla ja muutamaa vuotta myöhemmin hän myi yrityksensä Jim Dunlopille, joka jatkaa Heilin silmälasien tekemistä vielä tänäkin päivänä. Dunlop tarjoaa myös MXR Talk Box, päivitetty versio klassinen vaikutus, jotka sisältävät Oman vahvistimen ja kaiutin kuljettaja, joten se on paljon helpompi perustaa ja käyttää.

Peter Frampton ”Show Me The Way”

when I was a teenager everyone I knows had a copy of Frampton Comes Alive ja kesällä 1976 kappale ”Show Me The Way” tuntui soivan kaikkialla. Opettelin juuri soittamaan kitaraa, kun tästä biisistä tuli hitti, enkä silloin tajunnut, miten Peter Frampton sai kitaransa pitämään tuota ääntä. Sain kuitenkin pian tietää keskustelupalstasta, kuten kaikki muutkin kitaristit. Mielenkiintoista on, että Frampton kuuli ensimmäisen kerran the talk boxin Nashville – studiosessioissa George Harrisonin All Things Must Pass. Entä mies, joka esitteli hänelle laitteen? Steel-kitaristi Pete Drake.

Aerosmithin ”Sweet Emotion”

oliko 1970-luku talk boxin vuosikymmen? En menisi niin pitkälle, mutta Frampton ja Aerosmithin Joe Perry käyttivät molemmat talk boxeja hittikappaleissa, jotka julkaistiin vuonna 1975, joten luulen, että 1975 oli talk boxin vuosi. ”Sweet Emotion” – lauseen laulaminen talk boxin kautta kuulostaa vocoderilta, antaen kappaleelle oudon Kaftwerkian-tunnelman.

David Lee Roth ”Yankee Rose”

kaikissa puhuvissa kitarapätkissä oli tähän mennessä jonkinlainen laite, jonka avulla oikea ääni sai kitaran jotenkin puhumaan. Mutta David Lee Rothin ”Yankee Rose” sisältää Steve Vai manipuloimalla whammy bar ja mikä kuulostaa wah-wah pedaali jatkaa lyhyt keskustelu Roth. Varoitus: videolla näkyy Rothin lähes täysikuu.

Bonusklipsit

Kay Kyserin ”One Track Mind”

tässä klipissä ei ole kitaroita vuoden 1940 elokuvasta You ’ ll Find Out, mutta siinä on Sonovox, laite, joka sai muut soittimet puhumaan ja laulamaan. Sonovox ei koskaan varsinaisesti löytänyt sijaa musiikissa, mutta sitä käytettiin erikoisena äänitehosteelokuvana, kun tarvittiin outoa, aavemaista tai mekaanista ääntä. Sonovoxia voi kuulla muun muassa Dumbossa, Vastahakoisessa lohikäärmeessä ja Walter Mittyn salatussa elämässä.

tässä on kiehtova demo herrasmiehestä, joka esittelee vintage-Kustom-laukkuaan.