Pohjois-Dakotan historia
Pohjois-Dakotan historia vuodesta 1900
pian sen jälkeen, kun pioneeriasutuksen kausi päättyi noin vuonna 1920, Osavaltiohallitukseen suuresti vaikuttanut Nonpartisan League perusti valtion omistaman pankin, jauhomyllyn ja viljahissin. Liitto menetti pian poliittisen vaikutusvaltansa, mutta vuonna 1927 perustettu North Dakota Farmers Union käynnisti voimakkaan osuustoimintaliikkeen valvomaan viljan myyntiä ja maataloustarvikkeiden hankintaa. (Tällaiset radikaalit maanviljelyliikkeet saivat monet Pohjois – DAKOTALAISET vastustamaan U. S. sekaantuminen molempiin maailmansotiin, koska ne samaistivat osallistumisen Wall Streetin yrityksille tuottamiin sotavoittoihin.)
vuoden 1915 jälkeen Pohjois-Dakotan historiaa ovat leimanneet maanviljelyn koneellistuminen, maatilojen laajentuminen, maaseutuväestön väheneminen ja autojen yleistyminen. Toisen maailmansodan jälkeen tulivat maaseudun sähköistäminen, maaperän suojelu ja maanteiden rakentaminen. 1950-luvulla Pohjois-Dakotasta tuli öljyntuottajavaltio. Vuonna 1954 valmistuneen Missouri-joen varuskunnan padon rakentaminen synnytti valtavan tekojärven, Sakakawea-järven. Mutta vaikka pato oli tärkeä vesivoimatuotannolle ja kastelulle, se tulvi intiaanien viljelysmaille. (2000-luvun alussa intiaanien korvausvaatimukset jäivät vielä ratkaisematta.) 1960-luvulla osavaltioon rakennettiin ilmavoimien tukikohtia, ohjustukikohtia ja torjuntaohjuksia. Interstate Highway Systemin suuri laajennus Pohjois-Dakotan läpi valmistui 1970-luvulla.
koko 1980—ja 1990-luvun ajan osavaltion talouteen vaikuttivat fossiilisten polttoaineiden ja maataloustuotteiden hinnoittelun maailmanlaajuiset vaihtelut sekä epäsuotuisat sääolot, joista merkittävimpiä olivat useat vakavat tulvat 1990—luvulla. Freedom to Farm Act (1996) – liittovaltion lainsäädäntö, joka poisti asteittain tietyt tuet seitsemän vuoden aikana-vaikutti kielteisesti osavaltion maatalouteen, ja talous kärsi myös sotilaslaitosten, erityisesti ilmavoimien tukikohtien, supistamisesta.
2000-luvun alussa tulvat aiheuttivat edelleen katastrofeja lukuisissa paikoissa eri puolilla osavaltiota, mutta huomattavimmin pohjoisen Red Riverin ja Devils Laken valuma-alueilla. Tällaisilla katastrofeilla on merkittävä vaikutus jopa siihen pieneen osaan osavaltion tuloista, joka saadaan Pohjois-Dakotan teollisuudesta ja turismista. Muita merkittäviä kysymyksiä olivat teini-ikäisten alkoholin ja huumeiden, erityisesti metamfetamiinin (yleisemmin tunnettu nimellä metamfetamiini) käytön lisääntyminen sekä aikuisten peliongelmat. Samaan aikaan Pohjois-Dakotan hallitus kamppaili kääntää nykyisen väestönkehityksen yrittämällä houkutella entisiä asukkaita takaisin osavaltioon kasvattamaan perheitä. Monien Pohjoisdakotalaisten stoalaista lähestymistapaa tällaisiin kysymyksiin ei tule kuitenkaan sekoittaa tappiomielialaan. Pohjois-Dakotan yhteisöt ovat entistä päättäväisempiä käyttämään raivokasta henkeään näiden esteiden voittamiseksi, kuten niillä on muitakin esteitä.
Elwyn B. RobinsonBernard O ’ Kellydouglas C. Munski