politiikka
tuomioistuinvalvonta voi tapahtua, kun henkilö tai organisaatio kokee, että julkisen sektorin ”elin” (esim.kunnanvaltuusto, hallituksen osasto jne.) on tehnyt päätöksen noudattamatta asianmukaista menettelyä tai on ylittänyt valtansa rajat (toisin sanoen toiminut erittäin vires) tai rikkonut ihmisoikeuslain periaatteita – tämä tuomioistuinvalvonnan lopullinen syy on yksi syy siihen, miksi jotkut poliitikot ovat syyttäneet oikeuslaitosta politisoitumisesta. Kuitenkin hyvin harvoin näissä tuomioistuinvalvonnan tapauksissa tarkastellaan primaarilainsäädäntöä (koska parlamentaarinen suvereniteetti on Yhdistyneessä kuningaskunnassa) tai kansanedustajien/ministerien toimia.
tuomioistuinvalvonta tapahtuu Muutoksenhakutuomioistuimissa (eli hovioikeuksissa) kuten ylioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuinvalvonnan seurauksena tehdyt päätökset ovat käytännössä tapaoikeutta ja osa Yhdistyneen kuningaskunnan määrittelemätöntä perustuslakia. Jos haluat hieman lisää taustatietoa, niin siellä on mukava katsaus oikeudelliseen arviointiin BBC: n uutissivustolta täältä.
yksi Chris Graylingin oikeusministeriaikojen merkittävistä piirteistä oli hänen näkemyksensä siitä, että tuomioistuinvalvonta oli ”riistäytynyt käsistä” ja että aikaa ja rahaa tuhlattiin sellaisten epätarkkojen tapausten käsittelyyn, joita voidaan nostaa vain julkisuuden lisäämiseksi tai asianmukaisesti tehdyn päätöksen täytäntöönpanon viivästyttämiseksi. Nykyinen oikeusministeri Michael Gove on kumonnut monia edeltäjänsä päätöksiä.
yksi muutos, joka on kuitenkin säilynyt, on uusi käytäntö, jossa useimmat maahanmuutto – ja karkotusasiat käsitellään ”ylemmässä tuomioistuimessa” perinteisen muutoksenhakutuomioistuinjärjestelmän sijaan-tämä on vähentänyt merkittävästi tuomioistuinten muutoksenhakuvaatimusten määrää (esim.lasku lähes 15 600: sta vuonna 2013 yli 4 000: een vuonna 2014). Näistä 4000 + vaateesta 68% eteni ”lupavaiheeseen” (eli vaiheeseen, jossa sovitaan, onko vaade pätevä vai ei) ja lupa myönnettiin 20%: ssa tapauksista. Myös näiden päätösten nopeus on parantunut: lupa myönnetään keskimäärin 64 päivässä, kun se oli 100 päivää vain muutaman vuoden takaa, ja lopulliset kuulemiset 156 päivässä (vähemmän kuin 1 vuosi).
tuomioistuinvalvonnassa on useita mahdollisia lopputuloksia. Näitä ovat:
- kieltomääräykset – tuomioistuin antaa kyseiselle julkisen sektorin elimelle määräyksen niiden käyttäytymisestä
- Kumoamismääräykset – alkuperäinen päätös kumotaan kokonaan, yleensä ultra vires – periaatteen vuoksi (kumoamismääräyksen muunnelma on kieltomääräys – molemmilla pyritään kumoamaan tai estämään virheellinen toiminta)
- pakolliset määräykset-toisin kuin kumoamismääräys tai kieltomääräys, pakollinen määräys edellyttää julkisen sektorin elimen tekevän jotain. Niitä käytetään usein ihmisoikeuksiin liittyvissä tapauksissa, joissa esimerkiksi vaaditaan, että hallintorakennuksissa on oltava liikuntarajoitteiset kulkuyhteydet.
- vahingonkorvausten myöntäminen – nämä tapaukset nousivat usein uutisotsikoihin korvausrahojen takia, mutta ovat itse asiassa kohtuullisen harvinaisia
HS2: n Korvausjuttu
Tämä vuoden 2013 esimerkki on edelleen hyvä esimerkki JR: n käytöstä hallituksen saattamiseksi vastuuseen, kun virallinen oppositio ei ollut kyennyt siihen. Tässä tapauksessa painostusryhmä 51m ja 4 muuta ryhmää toimivat sellaisten ihmisten puolesta, joiden kodit ovat ehdotetun High Speed 2-rautatieyhteyden varrella Lontoosta Birminghamiin, ja nostivat 10 tapausta korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. He väittivät muun muassa, että hallitus ei ollut ottanut asianmukaisesti huomioon ympäristönäkökohtia HS2: n rakentamisen vaikutuksista ja että hallitus ei ollut ottanut riittävästi huomioon korvausjärjestelmää niille, joiden tontti olisi 0,6 kilometrin säteellä ratalinjasta. Vaikka hallitus voitti 9 10: stä nostetusta tapauksesta, se hävisi korvausväitteen, ja tuomari totesi, että ”korvauksia koskeva kuuleminen oli niin epäoikeudenmukainen, että se oli lainvastainen”, mikä vaati hallitusta tarkistamaan suunnitelmiaan.
Joanna Lumley and the Gurkhas
Tämä on varsin jatkuva saaga! Vuonna 2008 6 brittiarmeijan rinnalla taistellutta Gurkha-sotilasta voitti taistelunsa asumisesta Britanniassa, kun silloinen sisäministeri Jacqui Smith oli aiemmin evännyt heiltä pääsyn maahan. Heidän asianajajansa väitti oikeuskatselmuksessa, että kaikki muut Britannian armeijassa palvelevat ulkomaalaiset sotilaat saivat asettua Britanniaan. Korkeimman oikeuden tuomari Blake oli samaa mieltä siitä, että nämä sotilaat olivat ”kiitollisuudenvelassa” heidän urheudestaan ja palveluksestaan, julistaen sisäministerin politiikan ”irrationaaliseksi”. Tuomion jälkeen antamassaan lausunnossa Jacqui Smith sanoi ”tuomioistuimen päätöksen valossa tarkistamme ja julkaisemme uusia ohjeita”. Vuonna 2010 gurkhat kuitenkin hävisivät toisen oikeustaistelun oikeudesta saada täysi brittiarmeijan eläke, jos he olisivat poistuneet palveluksesta ennen vuotta 1997. Heidän asianajajansa olivat väittäneet, että kyse oli ihmisoikeuslain rikkomisesta ja etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä. Lopulta vuonna 2013 gurkha-sotilaiden aikuiset lapset saivat myös oikeuden maahanmuuttopolitiikan oikeudellisen tarkastelun kautta elää isiensä kanssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jossa säädetään oikeudesta ”perhe-elämään”.
Hawke v oikeusministeri
Tämä ei ole erityisen tunnettu tapaus, mutta on todella kiehtova ja siitä voidaan havainnollistaa paljon erilaisia käsitteitä. Voit lukea tapauksesta lisää täältä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Herra Hawke oli tuomittu vankeusrangaistukseen kaukana perheestään ja vammaisesta vaimostaan. Pariskunnan mukaan oikeusministeri oli toiminut lainvastaisesti jättämällä vangin lähettämättä lähempänä kotia sijaitsevaan vankilaan, koska hänen vaimonsa ei voinut käydä etäällä. Tämä näytti rikkovan vuoden 2010 tasa-arvolakia, joka edellyttää kohtuullisia mukautuksia vammaistapauksissa. Tuomari sanoi, että tätä lakia ei ollut oikeastaan rikottu, mutta valtiosihteeri rikkoi lain osaa nimeltä julkisen sektorin tasa-Arvovelvoite (PSED), joka käytännössä edellyttää hallituksen näyttävän hyvää esimerkkiä syrjinnän vähentämisessä ja tasa-arvon edistämisessä. Tämä oli deklatorinen tuomio, jossa ei ollut pakollista, kieltävää tai kumoavaa järjestystä, vaan ”diskursiivisempi” tuomio. Tämä esimerkki on myös hyvä osoitus siitä, miten oikeuslaitos voi toimia toimeenpanovallan valvojana, vaikka voidaan myös väittää, että se osoittaa oikeuslaitoksen politisoitumista.
Sheffieldin kirsikkapuut
kaikki oikeusarviot tai mahdolliset oikeusarviot eivät pääty erityisen korkeakulmaisiksi! Huhtikuussa korkein oikeus hylkäsi Sheffieldin asukkaiden tarjouksen tehdä oikeudellista tarkastelua neuvoston puunhakkuuohjelmassa, koska he ajattelivat kirsikkapuiden katoamisen Sheffieldin kaduilta olevan merkittävä menetys kaupungille ja että neuvosto ei ollut kuullut asukkaita asianmukaisesti.
toukokuun lopussa Irlannin kieltä kannattava ryhmä (CnAG) sai tarjouksensa Pohjois-Irlannin toimeenpanovaltaa vastaan nostetusta oikeusvalvonnasta – ryhmä väitti, että kulttuuriministeri oli käynnistänyt kielistrategian helmikuussa 2015, mutta mitään ei ollut tapahtunut sen jälkeen. Tämä on hyvä esimerkki tuomioistuinvalvonnasta hajautetun toimivallan yhteydessä