Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

tiedämme, että oli joukko maita, joita hallitsi Habsburgien monarkia, jonka keskuksena oli Wien, tästä Valtiokokoelmasta tuli kuitenkin muodollinen imperiumi sellaisenaan vasta vuonna 1804.

joten miksi lähes kaikki nuo Habsburgien hallitsijat saivat vielä kutsua itseään keisariksi ennen tätä päivämäärää?

käy ilmi, että suurin osa noista hallitsijoista oli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan päämiehiä, jotka sinnittelivät enemmän tai vähemmän 900-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. olet ehkä kuullut aivan ensimmäisestä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarista Kaarle suuresta:

(Kaarle Suuren muotokuva medaljongin muodossa, Nicolaes de Bruyn, 1594. Kuva Rijksmuseum)

suuri osa Euroopasta ei tuohon aikaan koostunut suurista kuningaskunnista. Sen sijaan oli myös lukemattomia herttuakuntia, ruhtinaskuntia, vapaakaupunkeja jne. jne.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta kokosi joukon tällaisia kokonaisuuksia laajaan osaan nykyistä Keski-Eurooppaa (muun muassa Saksa, Itävalta ja Sveitsi).

vaikka nämä entiteetit oleellisesti riippumattomia toisistaan, ne kaikki vannoivat yhteistä uskollisuutta monarkille, jonka oli valinnut virkaveljistään kaikkein vanhempi ja jonka paavi muodollisesti voiteli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi.

jos ajattelette, että Euroopan politiikka on nyt monimutkaista, kuvitelkaa niitä nahisteluja, juonittelua, manipulointia, sääntömuutoksia, lahjontaa, aluemuutoksia ja konflikteja, joita Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta koki yli 800 vuoden aikana. Ei edes mennä sinne.

joten mihin Habsburgimme mahtuvat?

(ensimmäinen Habsburgien Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik III ratsain. Crispijn van de Passe (I), 1604.

monet (mutta eivät kaikki) Habsburgien maat kuuluivat myös Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan ja monia (mutta eivät kaikkia) Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueita johtivat Habsburgit. Tämä asetti Pää Habsburgin melko vahvaan asemaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin valinnassa.

ensimmäinen Habsburgien monarkki, josta tuli varsinainen, vahvistettu Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, oli Fredrik III vuonna 1452.

vaikka asema oli demokraattisesti valittu (tosin vain kourallinen ihmisiä), arvonimi pysyi Habsburgien käsissä aina Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan loppuun asti vuonna 1806, lyhyen ajan 1740-luvulla.

siksi kaikki Habsburgit saivat kutsua itseään keisareiksi.

entä Empressit?

valitettavasti vain miehet kelpasivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Niinpä kun Maria Teresia hallitsi esimerkiksi Habsburgien maita, hän oli Itävallan arkkiherttua, Unkarin kuningatar eikä minkään keisarinna. Sen sijaan hänen miehensä Franz Stephan ja sitten hänen poikansa Joosef II kantoivat arvonimeä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari.

joten vaikka näette Maria Teresian kuvattavan keisarinnaksi (täällä vierailulla myös Wienissä), se on teknisesti vain merkityksessä ”keisarin vaimo”. Se on epäreilua, koska hän oli Habsburgien hallitsija.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan mahdollinen hajoaminen saattoi vaimentaa dynastian henkeä, joka oli tottunut kuvailemaan itseään keisarillisiksi.

Ah, mutta Habsburgien monarkit saivat kutsua itseään keisariksi vielä vuoden 1806 jälkeenkin jonkin uuden Itävallan keisarikunnaksi kutsutun asian vuoksi.