Sosiologia

oppiminen muista yhteiskunnista

miksi Haiti on niin köyhä: kulttuuri vai riisto?

tammikuussa 2010 maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,0, tuhosi Haitia, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Järistyksen kerrotaan tappaneen yli 200000 ihmistä, noin 2,5% Haitin väestöstä, haavoittaneen 300000 ihmistä ja jättäneen miljoona kodittomaksi. Koska Haitissa oli ränsistyneitä rakennuksia, heikko infrastruktuuri ja puutteelliset julkiset palvelut, maanjäristyksessä kuoli tai muuten kärsi paljon enemmän ihmisiä kuin vauraampien Maiden vastaavanlaisissa maanjäristyksissä.

tämän luonnonkatastrofin jälkimainingeissa uutisartikkelit ja kolumnit käsittelivät sitä, miksi Haiti oli ollut niin köyhä ennen maanjäristystä tuhansien kansainvälisten järjestöjen viime vuosikymmenten ponnisteluista huolimatta. Näissä kirjoituksissa esitetyt vastakkaiset kannat heijastivat tekstissä esitettyjä modernisaatio-ja riippuvuusteorioita, ja ne kuvaavat globaalin köyhyyden ymmärtämisen monimutkaisuutta.

modernisaatioteorian näkemyksiä heijastaen jotkut tarkkailijat katsoivat Haitin tilanteen johtuvan köyhyyden kulttuurista. He totesivat, että Haitilla on yhteinen saari Dominikaanisen tasavallan kanssa, joka ei ole läheskään yhtä köyhä kuin Haiti. Yhteisen sijainnin ja ilmaston lisäksi näillä kahdella valtiolla on myös samanlainen historia kolonialismista ja hallituksen korruptiosta. Kun otetaan huomioon nämä yhtäläisyydet, miksi Haiti sitten oli niin epätoivoisesti köyhempi kuin Dominikaaninen tasavalta?

vastatakseen tähän kysymykseen Jonah Goldberg, Los Angeles Timesin kolumnisti, järkeili: ”Haitin ongelmat johtuvat suurelta osin köyhyyden kulttuurista. Haitilaisilta ei puutu halua parantaa elämäänsä, eivätkä he torju kovaa työtä. Mutta heiltä puuttuu juridinen, sosiaalinen ja älyllinen kulttuuri, joka suosii talouskasvua ja yrittäjyyttä ” (Goldberg, 2010, s. 9A). Hän jatkoi, että länsimaiden on tehtävä enemmän kuin vain tarjottava apua Haitille ja muille köyhille maille, koska niiden on myös opetettava niille ”miten lopettaa köyhyys.”Ihmisten näissä maissa, hän sanoi, on opittava yrittäjyyden käsite (liiketoiminnan kehittäminen ja harjoittaminen), ja heidän on myös opittava olemaan yrittäjiä.

samalla kannalla New York Timesin kolumnisti David Brooks kirjoitti, että useat haitilaisen kulttuurin piirteet lisäävät maan köyhyyttä estämällä sen kykyä saavuttaa talouskasvua. Ensinnäkin haitilaisten Voodoo-uskonto saa heidät uskomaan, että elämä on arvaamatonta ja että suunnittelu on turhaa. Toiseksi Haitilaisilla on paljon yhteiskunnallista epäluottamusta ja Vähäinen henkilökohtainen vastuuntunto. Kolmanneksi vanhempien laiminlyönti varhaislapsuudessa on yleistä. Brooks totesi lopuksi: ”meidän kaikkien pitäisi kohteliaasti kunnioittaa toistemme kulttuureja. Mutta jotkut kulttuurit ovat edistyskestävämpiä kuin toiset, ja kauhea tragedia vain pahensi yksi niistä ” (Brooks, 2010, s. A27).

riippuvuusteorian näkemyksiä heijastaen muut tarkkailijat katsoivat Haitin syvän köyhyyden johtuvan sen kolonialismin historiasta, mikä asettaa sen vakavaan epäedulliseen asemaan jopa muihin aiemmin kolonisoituneisiin valtioihin verrattuna. Maailmanpoliittisen instituutin johtaja Michele Wucker ja lontoolaisen The Times-lehden kolumnisti Ben Macintyre kirjoittivat molemmat, että Haiti oli Ranskan rikas orjasiirtola ennen kuin verinen vallankumous voitti haitilaiset itsenäisyytensä vuonna 1804. Uuden valtion talous kärsi silloin kahdesta syystä. Ensin vallankumous tuhosi suuren osan maan maataloudesta ja infrastruktuurista. Toiseksi Ranska käytti laivoja Haitin kaupan estämiseen ja vaati Haitilta valtavia korvauksia, joiden suuruus on noin 13 miljardia dollaria tämän päivän dollareissa, normaalien kauppa-ja diplomaattisuhteiden palauttamiseksi. Haiti joutui ottamaan länsimaiden pankeilta valtavia lainoja erittäin korkeilla koroilla tätä varten. Haitille seuraukset olivat tuhoisat, kirjoitti Macintyre (2010, S. 30):

Haitin ahdinko vain paheni, kun U. S. Merijalkaväki miehitti Haitia vuosina 1915-1934 ja kun joukko korruptoituneita diktaattoreita jälkeenpäin ”jätti Haitin taloudellisesti tuhottuna”, lisäsi Wucker (Smith, 2010). Lyhyesti sanottuna, kuten eräs otsikko asian ilmaisi, Haitin äärimmäinen köyhyys johtuu ”imperialismin lamauttavasta perinnöstä” (Macintyre, 2010).

missä totuus on? Johtuuko Haitin köyhyys nykyään enemmän sen kulttuurista vai kolonialismin ja imperialismin historiasta? Modernisaatioteoriaa kannattavat vastaisivat kulttuuriin, ja riippuvuusteoriaa kannattavat vastaisivat kolonialismiin ja imperialismiin. Lopulta molemmilla tekijöillä on todennäköisesti merkitystä. Haitin köyhyyttä koskeva keskustelu osoittaa, että muiden yhteiskuntien kokemukset voivat valaista teorioita maailmanlaajuisesta köyhyydestä ja vuorostaan auttaa meitä ymmärtämään, millaisilla strategioilla on eniten mahdollisuuksia auttaa köyhiä valtioita.