Source Exercise 6: The Divine Right Of Kings

politiikka ei ole vain vallankäyttöä, vaan myös kieliä, joita ihmiset käyttävät kuvaamaan ja oikeuttamaan (tai ”legitiimiä”) valtaa. Jokaisella aikakaudella on omaleimaiset asenteet ja uskomusjärjestelmät ihmisvallan oikeuksista ja vääryyksistä. Kun tutkimme näitä ajatuksia, teemme poliittisen ajattelun historiaa. Viimeisten 2500 vuoden aikana poliittiset filosofit ovat puolustaneet monarkiaa vastaan tasavaltoja, aristokratiaa vastaan demokratiaa, kommunismia vastaan yksityisomaisuutta, hierarkiaa vastaan tasa-arvoa, imperiumeja vastaan kaupunkivaltioita. He ovat vedonneet järkeen, luontoon, uskontoon ja tapoihin.

Tudorissa ja Stuart-Englannissa väiteltiin kuninkaallisen vallan luonteesta ja hallitsijoita kohtaan osoitetun tottelevaisuusvelvollisuuden laajuudesta. Radikaalit väittivät, että parlamentin tai kansan tulisi kukistaa tyrannit eli harhaoppiset. Ne, jotka puolustivat monarkista valtaa, vastustivat ”vastarintateoriaa” ja pelkäsivät katolilaisten ja ääriprotestanttien uhkaavan Englannin kruunua samoin kuin nälkäisten tai loukkaantuneiden kapinoita. Monarkkisen auktoriteetin puolustamiseksi käytettiin monenlaisia argumentteja. Jotkin niistä tiivistämme teoriaksi ’kuninkaiden jumalallisesta oikeudesta’.