Viha ja viha voivat saada meidät tuntemaan itsemme onnellisiksi, sanoo tutkimus
ihmiset ovat onnellisempia, jos he pystyvät tuntemaan haluamiaan tunteita – vaikka ne olisivat epämiellyttäviä, kuten vihaa ja vihaa, tutkimus vihjaa.
kansainvälisen tutkijaryhmän kokoaman tutkimuksen tulosten mukaan onnellisuus on ”enemmän kuin pelkkää mielihyvän tuntemista ja kivun välttämistä”.
tutkijat kysyivät osallistujilta, millaisia tunteita he toivoivat ja tunsivat.
tätä verrattiin sitten siihen, miten he arvioivat yleistä onnellisuuttaan eli elämäntyytyväisyyttään.
tutkijat havaitsivat, että vaikka ihmiset yleensä halusivat kokea miellyttävämpiä tunteita, heillä oli suurin elämäntyytyväisyys, jos heidän kokemansa tunteet vastasivat heidän toivomiaan.
poikkikulttuuriseen tutkimukseen osallistui noin 2 300 yliopisto-opiskelijaa Yhdysvalloista, Brasiliasta, Kiinasta, Saksasta, Ghanasta, Israelista, Puolasta ja Singaporesta.
negatiiviset tunteet
”Jos tunnet tunteita, joita haluat tuntea, vaikka ne olisivat epämiellyttäviä, silloin sinulla on parempi tilanne”, johtava tutkija tohtori Maya Tamir Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta kertoi BBC: n uutissivustolle.
yllättäen tutkimuksessa havaittiin myös, että 11% ihmisistä halusi tuntea vähemmän positiivisia tunteita, kuten rakkautta ja empatiaa, kun taas 10% ihmisistä halusi tuntea enemmän negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja vihaa.
tohtori Tamir selitti: ”joku, joka ei tunne vihaa lukiessaan lasten hyväksikäytöstä, saattaa ajatella, että heidän pitäisi olla vihaisempia hyväksikäytettyjen lasten ahdingosta, joten he haluavat tuntea enemmän vihaa kuin he todellisuudessa tuntevat sillä hetkellä.”
hän lisäsi, että nainen, joka haluaa jättää hyväksikäyttävän kumppanin, mutta ei ole halukas siihen, voi olla onnellisempi, jos hän esimerkiksi rakastaa tätä vähemmän.
”huono olo voi olla hyvä”
Cambridgen yliopiston Hyvinvointilaitoksen tohtori Anna Alexandrova sanoi tutkimuksen haastavan sen, miten ihmiset ajattelevat onnellisuudesta.
Tämä tutkimus asettaa hienosti kyseenalaiseksi perinteisen onnellisuuden mittarin, joka määrittelee sen positiivisten ja negatiivisten tunteiden suhteena, hän sanoi.
mutta epämiellyttävien tunteiden osalta tässä tutkimuksessa arvioitiin vain vihaa ja vihaa, joka tohtori Alexandrovan mukaan on rajoitus.
”viha ja viha voivat sopia yhteen onnellisuuden kanssa, mutta mikään ei viittaa siihen, että muut epämiellyttävät tunteet, kuten pelko, syyllisyys, suru ja ahdistus, olisivat”, hän sanoi.
Prof Tamirin mukaan tutkimus ei koske kliinisestä masennuksesta kärsiviä: ”Ihmiset, jotka ovat kliinisesti masentuneita, haluavat olla surullisempia ja vähemmän onnellisia kuin muut ihmiset. Se vain pahentaa ongelmaa.”
hän sanoi, että tutkimus valottaa sen varjopuolia, että odottaa olevansa aina onnellinen.
”länsimaisissa kulttuureissa halutaan koko ajan tuntea olonsa erittäin hyväksi. Vaikka he tuntevat olonsa hyväksi suurimman osan ajasta, he saattavat silti ajatella, että heidän pitäisi tuntea olonsa vielä paremmaksi, mikä saattaa tehdä heistä vähemmän onnellisia kaiken kaikkiaan.”