Washington Wildlife Agency antaa Tappomääräyksen toiselle uhanalaiselle Susilaumalle-Center for Biodiversity

OLYMPIA, Wash. Washingtonin kala — ja Villieläinministeriö antoi tänään uuden määräyksen, – joka oikeuttaa tappamaan yhden Wedge wolf lauman jäsenen Stevensin piirikunnassa.tämä on viimeisin pitkistä tappomääräyksistä tällä alueella.

tästä saattaa jäädä jäljelle vain kaksi elossa olevaa sutta, ilmenee laitoksen huhtikuussa julkaisemasta vuosittaisesta susiraportista.

”Fish and Wildlife Department of fish and Wildlife virheellisesti luulee, että se voi ampua tiensä rinnakkaiseloon susien kanssa”, sanoi Amaroq Weiss, West Coast Wolfin puolestapuhuja Center for Biodiversity-keskuksesta. ”Ministeriön säälimätön susi-tappaminen Koillis Washington osoittaa tarkalleen, miksi valtio tarvitsee uusia, täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä käsitellä karja-susi kysymyksiä, erityisesti alueilla krooninen konflikti.”

kesäkuussa Washingtonin kala-ja Villieläinkomissio hylkäsi Keskuksen ja liittolaisten tekemän hallinnollisen vetoomuksen, jossa haettiin sääntöjä, joiden mukaan ministeriö ja karjankasvattajat käyttäisivät asianmukaisia ei-tappavia toimenpiteitä ennen susien tappamista. Vetoomuksen esittäjät valittivat kieltämisestä Washingtonin kuvernöörille Jay Insleelle.

vuoden 2012 jälkeen valtio on tappanut 31 sutta. Lähes kaikki tapettiin yleisillä mailla käytyjen konfliktien vuoksi, ja 84 prosenttia tapettiin saman karjanomistajan vuoksi, joka ei ole onnistunut suojelemaan karjaansa riittävästi.

valtio tuhosi alkuperäisen Kiilalauman vuonna 2012 tämän karjanomistajan puolesta. Koska alue on susien pääasiallista elinympäristöä, sudet valtasivat sen välittömästi uudelleen. Suurin osa saalistuksista, joihin tämä uusi tappomääräys perustuu, oli peräisin saman karjanomistajan naudoista.

osasto on tiennyt Kiilalauman olemassaolosta jo vuosia, mutta se ei ollut tehnyt yhteistyötä alueen karjankasvattajien kanssa aloittaakseen ennakoivia toimenpiteitä konfliktien ehkäisemiseksi. Tämä on ristiriidassa suden ja karjan Vuorovaikutuspöytäkirjan kanssa, jota ministeriö käyttää ohjatessaan päätöksiä siitä, tapetaanko susia saalistuksen vuoksi. Pöytäkirjaan sisältyy odotuksia siitä, että ei-tappavia pelotteita on olemassa ennen tappomääräysten antamista ja että niiden on täytynyt olla käytössä ennen ensimmäisiä saalistuksia.

nykyistä tappomääräystä edeltäneissä saalistuksissa oli mukana yhteensä 12 kahden eri karjankasvattajan omistamaa vasikkaa. Kussakin tapauksessa yksikön kuvailemat olosuhteet osoittavat, että ei-tappavia ehkäisytoimenpiteitä ei ollut toteutettu tai niitä oli käytetty väärin ja että vasikoita on jätetty enimmäkseen valvomatta.

esimerkiksi huolimatta väitetyistä ihmisten päivittäisistä läsnäoloista tai karjaa seuranneista ratsastajista loukkaantuneet vasikat löydettiin vasta päiviä vammojen syntymisen jälkeen. Viimeisimmässä välikohtauksessa osa loukkaantumisista oli kytenyt viikon ajan. Eräälle laitumelle pantiin range rider ensimmäisen saalistuksen jo tapahduttua, mutta susien karkottamiseen tarkoitetut foxlightit asennettiin vasta toisen saalistustapahtuman jälkeen.

eräässä toisessa tapauksessa, vaikka väitettiin käytetyn useita erilaisia ei-tappavia menetelmiä, tehokkain toimenpide 800 hehtaarin yksityislaitumella, jossa loukkaantunut vasikka löydettiin, olisi ollut jatkuva Ranger-ratsastajien läsnäolo. Vammaa edeltäneiden 26 päivän aikana laitos kuitenkin osoittaa, että ratamoottoripyöräilijöitä käytettiin vain kuusi kokonaista päivää ja kahdeksan osapäivää, ja vaikuttaa siltä, ettei ratamoottoripyöräilijöitä ollut paikalla vamman sattuessa.

Keskuksen kesäkuisessa vetoomuksessa komissiolle pyrittiin myös siihen, että tietyt susien tärkeimmillä elinalueilla sijaitsevat korkean selkkauksen alueet kiellettäisiin tappamasta susia. Säännöt olisivat korvanneet pöytäkirjan ohjeistuksen.

”vuosi toisensa jälkeen osasto ei ole kyennyt laatimaan strategioita, joilla puututtaisiin korkean konfliktin alueisiin, jotka ovat susien ensisijaista elinympäristöä”, Weiss sanoi. ”Huolestuttava epäonnistuminen tämän tuhoisan mallin rikkomisessa osoittaa, miksi komission on laadittava säännöt Washingtonin susien ja karjan suojelemiseksi.”