Adolf Eichmann

Adolf Eichmann (1906-1962) oli natsien SS-Obersturmbannführer (everstiluutnanttia vastaava puolisotilaallinen natsipuolueen arvo), ja yksi keskeisistä henkilöistä, joka vastasi juutalaisten joukkokarkotuksista ghettoihin ja kuolemanleireille Saksan miehittämillä alueilla toinen maailmansota.

vuonna 1932 hän liittyi natsipuolueeseen ja SS-joukkoihin SS-Scharführerin(kersantti) arvolla. Tämän jälkeen hän liittyi Sicherheitsdienst des Reichsführers-SS: ään tai SD: hen(SS: n ja natsipuolueen tiedustelupalvelu natsi-Saksassa) ja jatkoi tämän järjestön palveluksessa, kun se vuonna 1939 siirrettiin Reichssicherheitshauptamtin eli RSHA: n (valtakunnan turvallisuusviraston) alaisuuteen yhtenä sen seitsemästä osastosta. Hänet nimitettiin osastopäälliköksi, joka vastasi juutalaisten ja muiden ”ei-toivottujen” pakkosiirrosta, jota natsit ”helpottivat” väkivallalla, pelottelulla ja taloudellisella painostuksella. Toisen maailmansodan puhjettua hän järjesti ensimmäisen yrityksen juutalaisten joukkokarkotuksiin Suur-Saksan valtakunnasta.”Vuonna 1941 hänet nimitettiin RSHA IV B4: n (Juutalaisasioiden osaston eli Judenreferatin) johtajaksi, ja tässä ominaisuudessa hänellä oli keskeinen rooli yli 1,5 miljoonan juutalaisen karkottamisessa eri puolilta Eurooppaa tuhoamisleireille ja joukkomurhapaikoille miehitetyssä Puolassa ja Neuvostoliiton miehitetyillä alueilla.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vuonna 1941 natsien politiikka juutalaisia kohtaan radikalisoitui entisestään painotusten muuttuessa maastamuutosta tuhoamiseen. RHSA: n osaston IV B4 päällikkönä Eichmann osallistui vuonna 1942 Wannseen konferenssiin, jossa hyväksyttiin ja pantiin täytäntöön suunnitelmat Euroopan juutalaisväestön tuhoamiseksi. Koska Eichmannin oli määrä valvoa juutalaisten kuljetusta kuolemanleireille, RSHA: n päällikkö Reinhard Heydrich antoi eichmannille tehtäväksi laatia suunnitelma ”juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun” toteuttamiseksi, jotta se esitettäisiin asianmukaisille hallituksen ja natsien puoluetoimistoille.

vuonna 1942 Eichmann esikuntineen koordinoi juutalaisten karkottamista kuolemanleireille Slovakiasta, Alankomaista, Ranskasta ja Belgiasta. Vuosina 1943 ja 1944 heidän huomionsa kiinnittyi Kreikan, Italian ja Unkarin juutalaisiin. Unkari oli ainoa tapaus, jossa Eichmann osallistui suoraan karkotuksiin. Huhtikuun lopusta 1944 heinäkuun alkuun 1944 Eichmann avustajineen karkotti noin 444 000 Unkarin juutalaista Auschwitz-Birkenauhun, jossa suurin osa kaasutettiin.

sodan lopussa Eichmann joutui amerikkalaisten vangiksi, mutta hän onnistui pakenemaan vuonna 1946 ja pakeni Argentiinaan. Siellä hän eli useilla väärillä henkilöllisyyksillä. Vuonna 1960 Israelin turvallisuuspalvelun Mossadin agentit sieppasivat hänet ja toivat hänet Israeliin oikeuden eteen. Joulukuussa 1961 Eichmann todettiin syylliseksi sotarikoksiin juutalaisia vastaan. Hänet hirtettiin 31. toukokuuta 1962, ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kuolemantuomion israelilaisessa tuomioistuimessa.