Muinaiset eurooppalaiset katosivat mystisesti 4 500 vuotta sitten

Euroopan geneettinen perimä muuttui mystisesti noin 4 500 vuotta sitten, uusi tutkimus vihjaa.

Nature Communications-lehdessä tänään (23.huhtikuuta) yksityiskohtaisesti esitetyt löydöt on tehty useista Keski-Euroopasta löydetyistä luurangoista, jotka olivat jopa 7 500 vuotta vanhoja.

”kiehtovaa on se, että tämän ensimmäisen yleiseurooppalaisen kulttuurin geneettiset markkerit, jotka selvästikin menestyivät hyvin, korvautuivat yhtäkkiä noin 4500 vuotta sitten, emmekä tiedä miksi”, sanoi tutkimuksen toinen tekijä Alan Cooper Adelaiden yliopiston Australian Muinais-DNA: n keskuksesta lausunnossaan. ”Jotain suurta tapahtui, ja jahti on nyt käynnissä selvittää, mitä se oli.”

uusi tutkimus vahvistaa myös, että Turkista lähteneet ihmiset asuttivat Eurooppaa, todennäköisesti osana maatalouden vallankumousta, saavuttaen Saksan noin 7 500 vuotta sitten.

tutkijat ovat vuosikymmeniä pohtineet, levittivätkö ihmiset, tai vain ideat, Lähi-idästä mesoliittisen kauden jälkeisen maatalouden vallankumouksen aikana.

asian selvittämiseksi Cooper kollegoineen analysoi mitokondrio-DNA: ta, joka sijaitsee solujen energiaa tuottavissa rakenteissa ja kulkee emolinjan kautta, 37 luurangon jäänteistä Saksasta ja kaksi Italiasta; luurangot kuuluivat ihmisille, jotka elivät useissa eri kulttuureissa, jotka kukoistivat 7 500-2 500 vuotta sitten. Ryhmä etsi DNA: ta nimenomaan tietystä geneettisestä ryhmästä, haplogroup h: sta, jota esiintyy laajalti koko Euroopassa, mutta on harvinaisempi Itä-ja Keski-Aasiassa.

tutkijat havaitsivat, että Saksan varhaisimmat maanviljelijät olivat läheistä sukua Lähi-idän ja Anatolian kansoille, mikä viittaa siihen, että maatalouden vallankumous todellakin toi Eurooppaan ihmisten muuttoliikkeitä, jotka syrjäyttivät varhaiset metsästäjä-keräilijät.

mutta tuo alkutulva ei ole suuri osa Euroopan geeniperimää tänä päivänä.

sen sijaan noin 5 000-4 000 vuotta sitten geneettinen profiili muuttui radikaalisti, mikä viittaa siihen, että jokin salaperäinen tapahtuma johti Euroopan muodostaneen väestön valtavaan vaihtumiseen.

Iberian niemimaalta vuoden 2800 eaa.tienoilla syntyneellä Bell Beaker-kulttuurilla on saattanut olla osuutta tähän geneettiseen vaihtumiseen. Kulttuuri, joka saattoi olla vastuussa joidenkin megaliittien pystyttämisestä Stonehengeen, on saanut nimensä sille tunnusomaisesta kellonmuotoisesta keramiikasta ja sen runsaasta hautatavarasta. Kulttuuri vaikutti myös kelttiläisten kielten leviämiseen rannikolle.

”olemme todenneet, että modernin Euroopan geneettinen perusta luotiin vasta neoliittisen kauden keskivaiheilla, tämän suuren geneettisen murroksen jälkeen noin 4 000 vuotta sitten”, tutkimuksen toinen kirjoittaja Wolfgang Haak Australian Muinais-DNA: n keskuksesta sanoi lausunnossaan. ”Tätä geneettistä monimuotoisuutta muokkasi edelleen sarja Iberiasta ja Itä-Euroopasta myöhäisen neoliittisen kauden aikana saapuneita ja laajenevia kulttuureja.”

seuraa Tia Ghosea Twitterissä @tiaghose. Seuraa LiveScience @livescience, Facebook & Google+. Alkuperäinen artikkeli aiheesta LiveScience.com.