presbyteeri
presbyteeri, Kirkkohallituksen muoto, jonka kehittivät sveitsiläiset ja Reininmaan Reformoijat 1500-luvun protestanttisen uskonpuhdistuksen aikana ja jota reformoidut ja Presbyteeriset kirkot eri puolilla maailmaa käyttivät muunnelmina. Jean Calvin uskoi, että hänen ja hänen työtovereidensa Genevessä, Strassburgissa, Zürichissä ja muissa paikoissa käyttämä kirkkohallitusjärjestelmä perustui Raamattuun ja kirkon kokemukseen, mutta hän ei väittänyt sen olevan ainoa hyväksyttävä muoto. Jotkut hänen seuraajistaan esittivät tällaisen väitteen.
Calvinin kirkkohallitusteorian mukaan kirkko on yhteisö tai elin, jossa Kristus on vain pää ja kaikki jäsenet ovat tasavertaisia hänen alaisuudessaan. Jumalanpalvelus annetaan koko kirkolle, ja se jaetaan monien upseerien kesken. Kaikki virassa olevat tekevät sen valitsemalla ne ihmiset, joiden edustajia he ovat. Kirkkoa ohjaavat ja ohjaavat viranhaltijoiden, pastorien ja vanhinten kokoukset, jotka on valittu tarjoamaan oikeudenmukainen edustus koko kirkolle.
uskonpuhdistuksen jälkeen eri reformoidut ja Presbyteeriset kirkot ovat tehneet monia mukautuksia perusrakenteeseen, mutta eivät ole eronneet siitä olennaisissa asioissa. Brittiläis–amerikkalaisissa Presbyteerisissä kirkoissa on yleensä neljä kirkkohallituskategoriaa.
seurakuntatasolla on tuomiokapituli, diakonit ja luottamushenkilöt. Istunnon muodostavat vanhimmat ja pastori, joka on myös Moderaattori eli puheenjohtaja. Istunnossa käsitellään kaikki uskonnolliset tai puhtaasti kirkolliset asiat. Se valvoo pastorien kutsumista ja valintaa, vastaanottaa ja erottaa jäseniä, määrää jumalanpalvelusten järjestyksen ja harjoittaa kirkkokuria. Diakonit, joiden valvojana pastorikin toimii, huolehtivat köyhistä ja kaikista muista heille määrätyistä ajallisista asioista. Luottamushenkilöt vastaavat oman puheenjohtajansa alaisuudessa seurakunnan omaisuudesta sekä verotuksellisista ja lakisääteisistä velvoitteista. Vanhimmat ja diakonit vihkii virkaansa pastori. Pappisvihkimys on elinikäinen, mutta viran hoitaminen on usein vuosien mittaista. Luottamushenkilöt palvelevat määrätyin ehdoin, eikä heitä ole vihitty virkaan.
Presbyterian muodostavat kaikki tietyn alueen pappilat tai ei, yhdessä yhden tai useamman vanhimman kanssa, jotka kukin alueen seurakunnista nimittää. Presbytery on vastuussa virkaanasettamisesta, virkaanasettamisesta, viraltapanosta tai palvelijoiden siirtämisestä. Tavallisesti kansa voi valita oman pastorinsa, mutta presbyteerin täytyy antaa hyväksyntänsä ja asettaa hänet virkaan. Kun pastori on asetettu virkaan, kansa ei saa erottaa pastoria eikä jättää kansaa ilman presbyteerin suostumusta. Presbyteriumilla on myös uskonnollinen, taloudellinen ja laillinen valta kaikkiin seurakuntiin. Se toimii hovioikeudenneuvoksena seurakunnan istunnoista tuleville jutuille. Moderaattori valitaan vuosittain, ja presbytery kokoontuu niin usein kuin se haluaa.
synodi koostuu useista presbyterioista. Se voi olla valtuutettu synodi, johon lähetetään vain muutama edustaja kustakin presbyteriosta, tai se voi olla synodi, johon kaikki presbyteriesin jäsenet kuuluvat. Kummassakin tapauksessa sen tuomiovalta nykyaikana on vähäinen. Se on valitustuomioistuin oikeusasioissa, ja sillä on tietty koordinoiva rooli kirkon ohjelma-asioissa presbyteriesin keskuudessa. Synodi kokoontuu yleensä vuosittain ja sen Moderaattori valitaan vuosittain.
yleiskokous on vuosittainen komission jäsenten, pappien ja vanhinten kokous, jonka kaikki presbyteriet (eivät synodit) valitsevat kirkkojensa kokonaisjäsenyyden mukaan. Tämä elin valitsee omat virkailijansa, moderaattorin vain vuodeksi, totesi virkailija pidemmäksi aikaa. Se vastaa kaikista kirkon uskon, järjestyksen, omaisuuden, lähetysasemien, koulutuksen yms.yleisistä huolenaiheista. Kirkkokunnan lähetystyö, hyväntahtoisuus, kasvatus-ja julkaisutyö ovat yleiskokouksen valitsemien lautakuntien alaisuudessa. Konventti toimii myös viimeisenä vetoomustuomioistuimena kaikissa niissä tapauksissa, jotka tulevat sen käsiteltäviksi seurakunnan istunnoista, presbyterioista ja synodeista.